Peruuttamattomia muutoksia maapallolla on jo tapahtunut ja ilmastotoimilla on kiire. Nämä olivat IPCC-ilmastonmuutospaneelin julkaiseman kuudennen raportin keskeiset viestit.
”Nyt on käsillä viime hetket toimia, jotta päästään edes kahden asteen lämpötilan nousuun. Vaikka tavoite on ollut 1,5 astetta, alkaa raportin pohjalta näyttää entistä epätodennäköisemmältä, että siihen päästään”, toteaa Lähetysseuran ilmastonmuutoksen ja ympäristön asiantuntija Ruusa Gawaza.
Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät Lähetysseuran työalueilla. Esimerkiksi Tansaniaa vaivaavat kuivuus, epäsäännölliset sateet ja tulvat. Ne kaikki vaikeuttavat maanviljelyä. Nyt koko Itä-Afrikassa on pelkona nälänhätä huonojen satojen vuoksi.
Myös Nepalissa sään ääri-ilmiöt ovat yleistyneet: rankkasateet ja niiden aiheuttamat mutavyöryt ja tulvat sekä kuivuus kuuluvat nyt nepalilaisten arkeen
Parhaat keinot löytyvät paikallisesti
IPCC:n raportti korostaa, että ilmastotoimia kannattaa tehdä paikallisesti. Lähetysseura toimii juuri näin. Uudessa kehitysyhteistyöohjelmassa on mukana yhdeksän maata kolmelta eri mantereelta. Hankkeista noin puolet keskittyy ilmastoresilienssiin.
Resilienssillä tarkoitetaan tässä yhteydessä kykyä sopeutua ja ottaa vastaan ilmastonmuutoksen tuottamia vastoinkäymisiä. Esimerkiksi kun sateita tulee harvemmin ja niiden ennakoiminen on aiempaa vaikeampaa, on makeaa vettä opittava varastoimaan ja käyttämään säästeliäästi. Ihmisten ja yhteisöjen on siis muokattava omaa toimintaansa.
Lähetysseura tukee erityisesti heikoimmassa asemassa olevia ryhmiä.
Tansaniassa resilienssin vahvistaminen näkyy Lähetysseuran työssä pyrkimyksenä monipuolistaa elinkeinoja. Näin yhden kasvin heikko sato ei romahduta ihmisten toimeentuloa, jos tuloa saa myös muista viljelykasveista, kotieläimistä tai vaikkapa käsitöistä.
Parhaat keinot ilmastoresilienssin vahvistamiseen löytyvät usein paikallisesti. Ruusa Gawaza on vetänyt yhdessä Lähetysseuran humanitaarisen avun asiantuntijan Miia Barrow’n kanssa koulutusta resilienssin vahvistamisesta yhteistyökumppaneille.
”Koulutusten kautta olemme tajunneet, että oppiminen kumppaneiden kesken on tosi hedelmällistä. Olemme pystyneet tuomaan verkkokoulutuksissa usean eri maan kumppaneita yhteen, jotta he voivat keskenään jakaa tietoa.”
Vammaiset ihmiset ja naiset ovat heikoimmassa asemassa
Lähetysseura tukee erityisesti heikoimmassa asemassa olevia ryhmiä. Niihin kuuluvat esimerkiksi vammaiset ihmiset ja naiset. Vammaiset ihmiset ovat heikoilla katastrofeissa, kun vaikkapa tulva tai mutavyöry iskee.
”On arvioitu, että katastrofitilanteissa vain 20 prosenttia vammaisista ihmisistä pääsisi tiedon äärelle, että he pystyisivät evakoituimaan ajoissa”, Gawaza kertoo.
Syynä voi olla liikuntarajoite, joka vaikeuttaa katastrofitilanteessa liikkumista. Myös heikentynyt kuulo voi vaikeuttaa hälytysten havaitsemista.
Naisiin ilmastonmuutos vaikuttaa muun muassa siten, että kodista huolehtiminen hankaloituu entisestään. Naisten vastuulla on usein lasten ja kotieläinten hoitamisen lisäksi veden ja polttopuiden haku. Kun vettä ja polttopuita on entistä vaikeampaa löytää, naisten työkuorma kasvaa.
Nepalissa naisen vastuulla saattaa olla kotitöiden ohella maanviljely, jos mies lähtee ulkomaille töihin. Naisilta puuttuu osaamista maanviljelystä, ja ilmastonmuutos vaikeuttaa entisestään viljelyä. Lähetysseura kouluttaa yhteistyökumppanin kanssa viljelijöitä tehokkaaseen ja ympäristöystävälliseen maatalouteen, jotta aliravitsemus ja lapsikuolleisuus vähenisivät.
***Tuettu Suomen kehitysyhteistyövaroin.***
Teksti: Tarmo Ylhävuori
