Mitä usko merkitsee eri maissa asuville ja eri uskontoja edustaville nuorille? Mikä on heille pyhää, ja miten usko näkyy heidän arjessaan? Heidi Rautionmaan toimittama Näin uskon – Nuorten puheenvuoroja (Suomen Lähetysseura 2012) sisältää parinkymmenen nuoren ajatuksia uskosta ja elämästä.
Kirjoittajina ovat niin virolainen Siim, etiopialainen Eyob ja nepalilainen Mobina kuin kolumbialainen Sara, suomalainen Tarina ja senegalilainen Matthieu – ja moni muu.
Näin uskon -kirja on tarkoitettu nuorille. Se sopii niin yksin luettavaksi kuin keskustelun virittäjäksi kouluihin ja erilaisiin nuortenryhmiin.
”Kirja sai alkunsa tyttäreltäni kuutisen vuotta sitten, kun hän etsi itselleen kirjaa uskonnoista. Löytyi kyllä tieto-opuksia, muttei kirjaa, jossa tavalliset nuoret kertovat toisilleen uskon ilmenemisestä arjessa”, Heidi Rautionmaa kertoo. Teologian maisteri ja toimittaja Heidi Rautionmaa tunnetaan aktiivisena uskontodialogitoimijana.
Kaikista maailman uskonnoista löytyy ns. kultainen sääntö, joka ohjaa ihmistä toimimaan toisia kohtaan hyvin. Jeesuksen vuorisaarnassa sanotaan: Kaikki, minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille.
”Tämä kultainen sääntö näyttäytyy tämän kirjan teksteissä ja niiden rivien väleissä, kun nuoret kirjoittavat uskon näkymisestä omassa elämässään. Joku nuori kertoo, että usko saa aikaan hyvän tekemistä ja siksi nuori esimerkiksi auttaa toisia. Jonkun usko laittaa toimimaan ympäristön suojelemisen puolesta”, Rautionmaa toteaa.
Käsitys toisista ihmisistä ja uskonnoista perustuu usein enemmän luuloihin kuin tietoon. Siksi vuoropuhelu erilaisten ihmisten, uskontojen ja maailmankatsomusten välillä on tärkeää. Eri lailla ajatteleviin tutustuminen voi myös vahvistaa omaa identiteettiä. Helsinkiläinen muslimityttö Mina kirjoittaa: ”Olen huomannut, että kun oppii muista uskonnoista, oma usko vahvistuu entisestään.”
