Myanmarin sotilasvallankaappaus, sen mukanaan tuomat väkivaltaisuudet sekä äkisti pahentunut koronatilanne ajoivat ihmiset koteihinsa keväällä 2021. Koko maa pysähtyi ja yritystoiminta lakkasi. Samalla lakkasi ihmisten toimeentulo.
Nyt koronatilanne on paranemaan päin, mutta myanmarilaisten taloudellinen ahdinko on saanut ennennäkemättömät mittasuhteet. YK:n kehitysohjelma UNDP varoittaa, että kriisien yhteisvaikutuksesta köyhyys voi lähes tuplaantua vuoteen 2022 mennessä. Näin ollen yhteensä 26 miljoonaa ihmistä eli lähes puolet maan koko väestöstä tulisi elämään kansallisen köyhyysrajan alapuolella.
”Ihmiset ovat menettäneet työnsä ja perheet näkevät nälkää. Meillä ei ole laillista hallitusta, ei kunnollista rokotussuunnitelmaa tai terveydenhuoltoa. Apua valtiolta ei ole saatavilla, vaan ihmisten elämä on heidän itsensä varassa”, Myanmarin luterilaisten kirkkojen federaation pääsihteeri Luke Andrew kertoo.
Huoli erityisesti nuorista
Federaation tavoitteena on parantaa Myanmarin neljän luterilaisen kirkon välistä yhteistyötä ja sitä kautta kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ihmisten elämää. Andrew suree, miten nykytilanteessa ihmisten hätä on kasvanut niin räjähdysmäisesti, ettei kirkko yksinkertaisesti pysty ohjaamaan tukea kaikille sitä tarvitseville.
Suomen Lähetysseuran hankehallinnon asiantuntija Katariina Väisänen kertoo, että erityisesti nuorten tilanne on huolestuttava:
”Heidän on erityisen vaikea sopeutua tilanteeseen, jossa ovat nähneet Myanmarin avautumisen, kasvun ja demokratiakehityksen, ja nyt se kaikki otetaan heiltä pois.”
Koulut ovat kiinni jo toista vuotta, mikä on vienyt nuorilta uskon tulevaisuuteen.
”He näkevät elämänsä olevan jo ohi. Vailla mitään menetettävää nuoret osoittavat kaduilla mieltään kohtalokkain seurauksin. Tänäkin syksynä useita lapsia ja nuoria on kuollut sotilasjuntan tulituksissa”, Andrew sanoo.
Apua taustaan katsomatta
Lohduttomalta vaikuttava tilanne ei ole kuitenkaan lamaannuttanut kirkkoja, vaan federaatio on lähtenyt sopeuttamaan toimintaansa vallitseviin olosuhteisiin ja ottamaan nykytilanteessa suurempaa roolia ihmisten auttamiseksi. Keväällä 2021 se esitti avunpyynnön Suomen Lähetysseuralle, joka myönsi federaatiolle katastrofitukea 40 000 euroa.
Tuen ansiosta ruokaa ja hygieniatarvikkeita on voitu jakaa kuukaudeksi noin 4 800 ihmiselle. Lisäksi avustusvaroilla on tuotettu koronatietousmateriaalia.
”Apu on toimitettu yhteistyössä paikallisseurakuntien ja -viranomaisten kanssa. Näin on voitu varmistaa, että avustus tavoittaa kaikista heikoimmassa asemassa olevat ihmiset”, Väisänen kertoo.
Lisäksi pastorit ja evankelistat ovat tarjonneet vaikeassa tilanteessa oleville ihmisille psykososiaalista tukea. Keskustelutukea tarjoaa esimerkiksi auttava puheli, jota mainostetaan kirkkojen sosiaalisen median kanavilla.
Lähetysseuran katastrofiapu ei katso etnistä taustaa, uskontoa tai kansalaisuutta.
”Nyt ei ole aika keskittyä vain omiin seurakunnan jäseniin, vaan jakaa Jumalan rakkautta kaikille apua tarvitseville”, Andrew sanoo.
Rinnalla kulkien, rukouksissa muistaen
Lähetysseuralla on ollut tärkeä rooli Myanmarin kirkkojen yhteen tuomiseksi. Siinä missä kriisitilanteissa ihmiset saattavat helposti kääntää huomion itseensä, Katariina Väisästä on ilahduttanut huomata, miten kirkkojen välinen yhteistyö on päinvastoin vahvistunut entisestään.
”Meidän tehtävämme on nyt tarjota kumppaneillemme pysyvyyttä tilanteessa, jossa heidän tulevaisuuttaan varjostaa epävarmuus. Sen sijaan, että suunnittelisimme työtä pitkälle tulevaisuuteen, korostuu solidaarisuuden osoittaminen tässä hetkessä”, Väisänen sanoo.
Myös federaation pääsihteeri Luke Andrew nostaa esille kumppaneilta saadun hengellisen tuen merkityksen:
”Myanmarissa koetaan tällä hetkellä suurta neuvottomuutta. Kumppanimme tuovat meille viisautta ja voimaa, he rukoilevat meidän puolestamme ja kulkevat kanssamme. Yhdessä voimme auttaa kirkkoja jatkamaan kokonaisvaltaista lähetystyötä näinä vaikeina aikoina.”
Teksti Anna Peltonen
