Kun käyn läpi vanhoja päiväkirjamerkintöjä ja raportteja 1990-luvun Tansaniasta, törmään usein paikallisten työntekijöiden nimiin, sellaisiin kuin Manasse Moghu, Simon Kizungu, Stanley Godwin ja Edith Shani.
Nämä evankelistat, joista osasta tuli myöhemmin pappeja, olivat Kahaman alueen seurakunnallisen kasvun keskeisiä toimijoita. Kun seurakunta perusti uusia toimipisteitä, he joko muuttivat uuteen kylään tai siirtyivät sinne useiksi kuukausiksi.
He järjestivät jumalanpalveluksia, antoivat kaste- ja rippikouluopetusta, rakensivat toimipisteen hallintoa, valmistelivat päiväkerhojen tai esikoulujen perustamista ja pohtivat kylän terveystilannetta.
Evankelistat olivat riippuvaisia seurakunnan taloudellisesta tilanteesta. He tekivät valtavan työn vaatimattomalla palkalla.
Kun evankelistat olivat antaneet kirkollista opetusta, pappi saapui kylään, kastoi ja konfirmoi uusia seurakuntalaisia ja jakoi ehtoollista. Sen jälkeen tuli projektitoimisto, joka kantoi vastuun koulutuksesta ja terveydestä.
Monesti evankelistojen nimet jäivät mainitsematta hiippakunnan ja Lähetysseuran raporteissa.
Viime vuonna julkaisussa kirjassa Näkökulmia ekumeeniseen missiologiaan professori Mika Vähäkangas nostaa artikkelissaan Onko missiologialle paikkaa kolonialismin jälkeisessä maailmassa esille sen, että länsimainen missiologia on usein ollut länsimaisten järjestöjen ja lähetystyöntekijöiden historiaa.
Kun enemmistömaailmasta lähtöisin olevat tutkijat kirjoittavat omista kirkoistaan, paikallisten toimijoiden rooli näkyy uudella tavalla. Tämä on tärkeää kehitystä.
Vuoden alussa Suomen Lähetysneuvosto julkaisi Suomen lähetystyöntekijätilastoja. Julkaisu herättää vuosittain keskustelun vähenevästä työntekijämäärästä.
Samalla Lähetysseura resurssoi yli 1200 paikallista työntekijää. Koulutuksen kautta olemme varustaneet tuhansia muita, joiden kautta hyvä sanoma etenee. Ajat muuttuvat, mutta tehtävä jatkuu. Siksi tarvitsemme uusia seurantavälineitä, jotka tuovat paikalliset työntekijät näkyviin lähetystyön tilastoinnissa ja viestinnässä.
Rolf Steffansson Suomen Lähetysseuran toiminnanjohtaja
Pääkirjoitus on julkaistu Lähetyssanomien numerossa 2/2021.
Nyt kun olet täällä…
… meillä on pieni pyyntö. Laitamme osan Lähetyssanomien jutuista ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi tutustumaan kaukaisiin kulttuureihin, lukemaan työstämme eri puolilla maailmaa ja sukeltamaan ihmisten tarinoihin.
Lehti on kuitenkin meille tärkeä tulonlähde – ja pyydämmekin, että tilaat Lähetyssanomat ja samalla tuet lähetystyötä ja kehitysyhteistyötä maailman köyhimmissä maissa syrjäytettyjen ihmisryhmien parissa. Tästä pääset tilaussivulle.
