Suomen kirkon lähetysjärjestö toimii aina paikallisen kirkon tai kristillisen toimijan kutsumana. Olemme mahdollistamassa kumppanin todistuksen ja palvelun toteutumista. Taiwanilla on syntynyt kumppanin näkökulmasta kokonaan uudenlainen yhteistyön malli.
Kiinan alueen johtajan Ilse Paakkisen ja Taiwanin evankelis-luterilaisen kirkon (jatkossa LCT – Lutheran Church of Taiwan, R.O.C.) silloisen varapresidentin, nykyisen presidentin, Selma Chenin keskustelut yhteistyön tarpeista ja tavoitteista johtivat kirkon johtamisen ja organisaation kehittämisen hankkeen syntymiseen.
Kirkon presidentti Selma Chen kertoo, että vuosikymmenten ajan LCT:ssä on keskitytty puhtaasti hengelliseen työhön, eikä johtamistaitoihin ja niiden kehittämiseen ole panostettu riittävästi. Kirkolla on kuitenkin edessään valtavia haasteita tulevaisuudessa. Johtamistyön, hallinnon ja organisaation kehittämistä tarvitaan turvaamaan kirkon toimivuutta, yhteistyökyvykkyyden kasvamista ja kirkon itsekannattavuuden vahvistamista.
Kiinalaisessa kulttuurissa ei ole tapana kyseenalaistaa
Kehittämishanke käynnistyi reilu vuosi sitten. Lähetysseuran kannalta se on tarkoittanut suhteellisen pientä rahoitusta hankkeen kuluihin ja noin puolentoista henkilötyövuoden panosta eli yhden kokoaikaisen ja yhden osa-aikaisen johtamisen ja organisaatiokehittämisen asiantuntijan työtä Taiwanilla.
Yhteistyön ydin on konsulttien kumppanille tarjoamassa ohjaustuessa: miten kumppanikirkko konkreettisesti saa koulutusta esimerkiksi fasilitoivasta ja konsultoivasta työskentelytavasta kulttuurissa, jossa lähtökohtaisesti ei olla totuttu avoimeen ja vapaaseen yhteiseen keskusteluun.
Kiinalaisessa kulttuurissa ei ole tapana johtajan tai opettajan arvovallan kyseenalaistaminen, edes kysymysten esittäminen. Miten kumppanikirkkomme voisi tämän keskellä rakentaa uudenlaista yhteisöllistä oppimista?
Perinteinen, amerikkalaisperäinen church planting -malli (seurakuntien istuttaminen) on ruokkinut hyvin itsenäisesti, toisistaan erillään toimivien seurakuntien toimintakulttuuria, jossa riittävän yhtenäistä kirkkoa ei päässyt muodostumaan. Papit ja evankelistat toimivat pitkälti yksin. Tässä tilanteessa on ollut tärkeää rakentaa yhden, yhteisen kirkon itseymmärrystä, luterilaista identiteettiä sekä kehittää uudenlaista jaetun johtamisen mallia.
Selma Chen toivoo yhteistyöhankkeen näkyvän seuraavissa asioissa: ”Haluan nähdä, että LCT:n seurakunnat todella elävät yhtenä Kristuksen ruumiina, yhteistyössä keskenään. Sekä papiston että maallikoiden johto on luottavainen roolinsa suhteen, he ovat halukkaita yhteistyöhön ja jakavat keskenään kaikenlaisia resursseja ja osaavat rakentaa työlle strategian ja johtaa työtä sen mukaisesti.”
Miten saada nuoret kirkkoon?
Johtamisen ja organisaation kehittäminen on pitkäjänteistä toimintaa, joka alkaa nykytilanteen hahmottamisella. Työn käynnistyessä toteutimme kartoituksen kirkon tilasta. Selvityksen pohjalta kirkon johto nimesi keskeisiä kehittämistavoitteita. Keskeisimpinä näistä ovat johtamiskoulutuksen rakentaminen ja toteuttaminen, työntekijöiden ja johtajien mentorointijärjestelmän kehittäminen, nuorten ja naisten osallisuuden ja johtajuuden vahvistaminen. Lisäksi kirkon organisaatiorakenne sekä hallinnon ja viestinnän prosessit vaativat uudistusta.
Nuorten vähäinen osallistuminen on johtanut vaikeuksiin rekrytoida uusia työntekijöitä ja vastuunkantajia. Kirkko potee työntekijäpulaa, jonka seurauksena työntekijöitä tulee hyvin monenlaisista kristillisistä taustoista. Tällöin luterilaisuuden tuntemus on ohuempaa, mikä näkyy vaikkapa jumalanpalveluselämässä. Kirkon presidentti onkin asettanut yhdeksi keskeiseksi tavoitteeksi kirkon luterilaisen identiteetin vahvistamisen.
”Ihmiset ajattelivat ennen, että hengellisen johtajuuden kannalta ei ole välttämätöntä oppia johtamistaitoja ja -menetelmiä. Tämä ohjelma saa ihmiset tuntemaan ja tunnustamaan johtajuuden kehittämisen merkityksen ja tarpeen”, Selma Chen toteaa.
Kumppanikirkot ovat havahtuneet johtamisen moniin haasteisiin. Useimmilla johtajilla ei ole lainkaan johtamiskoulutusta. He tarvitsevat kipeästi tukea, ei suinkaan paremmin tietäviä neuvojia tai kouluttajia, vaan rinnalla kulkijoita ja mahdollistajia, jotka auttavat heitä rakentamaan kirkolleen uutta johtamis- ja organisaatiokulttuuria.
Tässä uudessa mallissa lähetystyöntekijä on usein prosessikonsultti, joka ohjaa yhteistä oppimista.
Minna Rikkinen, TT, HM, johtamisen ja organisaation kehittämisen asiantuntija, Taiwan
