Siirry suoraan sisältöön Siirry alapalkkiin

Maasairouva Sara Lugaso avasi kahvilan

Kambalan kylässä asuvat Raheli Omari (vas.) ja Sabina Mwalimu tekevät maasaiden perinteisiä helmikoruja myyntiin.
Kambalan kylässä asuvat Raheli Omari (vas.) ja Sabina Mwalimu tekevät maasaiden perinteisiä helmikoruja myyntiin.

Sara Lugason kahvila-ravintola Kambalan kylässä Tansaniassa on pienenpieni. Olkikattoisessa ja puunrungoista rakennetussa majassa on yksi huone, johon mahtuu pöytä ja kaksi puupenkkiä. Majan toinen pää on erotettu kankaalla sopeksi, jossa Sara valmistaa ruokaa ja leivonnaisia.

Sara kertoo, että hänen kahvilansa on avoinna tiistaisin, Kambalan kylän viikoittaisten karjamarkkinoiden aikaan. Silloin riittää asiakkaita tungokseen asti.

Sara valmistaa avotulella papuja, riisiä, maitoteetä ilman sokeria ja hilloa leivottavia munkkeja ja happamia riisipullia. Hän on rakentanut itse kahvilana toimivan olkikattoisen majan.

”Nyt voin ostaa patjan”               

Sara pystyi aloittamaan kahvilan, sillä hän liittyi kolme vuotta sitten kyläpankin säästöryhmään ja sai sieltä lainan. Hän myi kanoja, jotta sai säästöryhmään liittymiseen tarvittavat rahat kokoon. Ennen pienyrityksen aloittamista tarvittiin perheneuvottelu.

”Istuimme aviomieheni kanssa alas juttelemaan ja pyysin häneltä luvan bisneksen aloittamiseen. Hän hyväksyi tämän”, Sara muistelee.

Hän on kahden lapsen äiti ja kuudes aviomiehensä kahdeksasta vaimosta. Suurperheeseen kuuluu kaikkiaan 35 lasta. Saran perhe on tavallinen Morogoron alueen maasaikylissä, jossa on moniavioisuutta.

Saran kahvila on menestynyt hyvin, ehkä osin monipuolisen tarjonnan takia.

“Aikaisemmin en pystynyt ostamaan itse vuohta tai edes patjaa. Nyt minun ei tarvitse pyytää rahaa mieheltäni vaan voin ansaita itse”, Sara kertoo.

Lukutaidon puute vaikeuttaa yrittämistä

Kambalan kylässä toimii kaksi kyläpankin säästöryhmää (Vicoba). Toisessa on 30 jäsentä, kaikki naisia, toisessa 31, joista naisia on 18. Heille ryhmä on avannut mahdollisuuden saada lainaa ja ansaita sen avulla omaa rahaa, usein ensimmäistä kertaa elämässään. Lainaa saa kolminkertaisen määrän sijoittamaansa osuuteen nähden, ja korko on 10 prosenttia.

Luku- ja kirjoitustaidon puute on kuitenkin ongelma niin Saralla kuin monelle muulle pienyrittäjälle. Tulojen ja menojen laskeminen on vaikeaa. Säästöryhmäläiset toivovatkin lisää koulutusta yrittämisestä.

Koulutusta lakiasioista ja kanojenhoidosta

Kyläpankin säästöryhmä on perustettu Lähetysseuran kehitysyhteistyöhankkeen tuella. Lähetysseura on tukenut kolme vuotta kehitysyhteistyöhanketta paimentolaisten parissa kuudessa kylässä Morogoron seudulla Tansaniassa. Työn tavoitteena on ollut mm. parantaa paimentolaisten elinmahdollisuuksia, lisätä tietoa maaoikeuksistaan ja kehittää vaihtoehtoisia elinkeinoja.

Hankkeeseen on kuulunut mm. koulutusta lehmien, vuohien ja kanojen hoidosta, rehun kasvatusta, zebu-lehmien jalostusta ja säästöryhmiä kylissä.

Lähetysseuran kumppani hankkeessa on paimentolaisjärjestö Himwa. Työhön saadaan myös ulkoministeriön kehitysyhteistyötukea.

Teksti ja kuvat: Marjatta Kosonen

 ***

Lue lisää maasaiden elämästä ja siitä, kuinka kummituella voidaan auttaa maasaityttöjen koulunkäyntiä helmikuun Lähetyssanomista

Ryhdy kummiksi