Kun Vuokko Saariaho oli 12-vuotias, hän lähti seurakuntanuorten porukalla Kauhavalta Seinäjoelle katsomaan uutta Liekit-musikaalia. Vuosi oli 1984.
”Esitys teki monella tasolla lähtemättömän vaikutuksen. Kävin siltä istumalta ostamassa musikaalista vinyylilevyn ja tilasin kotiini koko nuottimateriaalin”, Saariaho sanoo. Myöhemmin hänestä tuli kanttori ja laulunopettaja.
Lähetyssanomissa 1/1984 Anna-Mari Kaskinen kertoo Liekit-musikaalin synnystä näin: ”Musikaali tilattiin meiltä Lähetysseuran 125-vuotisjuhlia varten. — Käsikirjoitusta Lähetysseuraan luovuttaessani tuntui siltä kuin möhkäle olisi irronnut minusta. Se oli iloinen ja voitonriemuinen hetki.”
Samassa haastattelussa Kaskinen kertoo, että yritti luoda roolihenkilöistä mahdollisimman todentuntuisia.
”Erityisesti tahdoin välttää mustavalko-asetelmaa tyyliin hyvät kristityt ja pahat pakanat. Musikaalin päähenkilö Riikka Sillanpää on tainnut saada omia piirteitäni.”
Myöhemmässä Lähetyssanomien haastattelussa Kaskinen kertoo, missä tunnelmissa musikaalia tehtiin.
”Lähdimme tekemään Liekkejä epävarmoina ja arastellen. Alusta alkaen tuntui siltä, että näin suuressa tehtävässä täytyy rukoilla paljon. Pyysimme koko työn ajan, että saisimme oikeita ajatuksia ja että musikaali palvelisi lähetystyötä.”
Niin kävi: Liekkejä esitettiin parikymmentä vuotta laajasti ympäri Suomea. Monista sen kappaleista, kuten Liekkilaulusta, tuli rakastettuja yhteislauluja.
Granström), Satu Pöyry ja Päivi Repo. Kuva: Panu Hallamaa
Vuonna 2012 ensi-iltansa sai Onnen vuori, itsenäinen jatko-osa Liekit-musikaalille.
Tänä kesänä Lähetysseuran musiikkiryhmä Cumina otti juhlavuoden kunniaksi ohjelmistoonsa Liekit-musikaalin kappaleita. Ryhmän mukana esiintyi 12-vuotiaana Liekeistä innostuneen Vuokko Saariahon poika Kouta Saariaho.
Ensi vuonna tarina jatkuu. Lähetysseuran nuorisotyössä on jo suunniteltu yhdessä Anna-Mari Kaskisen kanssa, että kesällä 2026 nuoret tuovat Liekit-musikaalin nykypäivään ja kiertävät esittämässä sitä seurakunnissa.
Teksti: Virve Rissanen
