Siirry suoraan sisältöön Siirry alapalkkiin

Lähetysseuran uusi teologinen asiakirja tuo syrjityt kokonaisvaltaisen lähetystyön ytimeen

Olin pikkupoika, mutta muistan naisten kuulleen huhuja kristinuskosta. He ihmettelivät, miksi se tuntuu kuuluvan kaikille muille mutta ei meille chabeille
Olin pikkupoika, mutta muistan naisten kuulleen huhuja kristinuskosta. He ihmettelivät, miksi se tuntuu kuuluvan kaikille muille mutta ei meille chabeille

Suomen Lähetysseuran uusi teologinen asiakirja julkaistiin Lähetysjuhlien yhteydessä pidetyssä symposiumissa perjantaina 12. kesäkuuta. Elämään ja oikeudenmukaisuuteen -asiakirja tuo kokonaisvaltaisen lähetystyön keskiöön syrjityt osana Jumalan missiota.

Lähetysseura toimii 30 maassa lähes sadan kumppanikirkon ja -järjestön kanssa. Toimintaympäristönsä vuoksi se määrittelee aika ajoin suhtautumisensa ajankohtaisiin kirkon missiota koskeviin tunnustuksellisiin ja ekumeenisiin aiheisiin. Edellinen Lähetysseuran teologinen asiakirja julkaistiin vuonna 2002.

Viime vuosina Kirkkojen maailmanneuvosto ja Luterilainen maailmanliitto julkaisivat lähetystyötä koskevia teologisia asiakirjoja, joiden työstämiseen Lähetysseura on osallistunut. Lähetysseura on myös ekumeeninen toimija, ja se sitoutuu Suomen evankelis-luterilaisen kirkon tunnustuksen lisäksi ekumeenisiin periaatteisiin.

Evankeliumi kuuluu koko luomakunnalle

Uudessa asiakirjassa nousee esille entistä vahvemmin se, että evankeliumi kuuluu kaikille ihmisille ja koko luomakunnalle. Toiminnassa otetaan huomioon paikallinen kulttuuri ja muut uskonnot ja se, miten Raamattua tulkitaan paikalliskulttuurista käsin. Maailmassa on hyvin erilaisia todellisuuksia: köyhyyttä, rikkautta, yksinäisyyttä tai sotaa. Kaikissa näissä evankeliumin sanoma voi koskettaa, kun sitä tulkitaan kunkin omista lähtökohdista.

Tämä tarkoittaa usein toimimista ristiriitojen keskellä, jossa vaaditaan oikeudenmukaisuuden toteutumista. Toimintaan osallistuvat vahvasti yhteiskunnan marginaalissa elävät kuten eri syistä syrjityt kansanryhmät, hiv-positiiviset ja aidsin kanssa elävät sekä naiset ja vammaiset.

”Me Suomen Lähetysseurassa uskomme, että Jumalan lähetys koskettaa erityisesti niitä, joita yhteiskunta on syrjinyt tai haavoittanut”, kertoo ulkomaanosaston johtaja Rolf Steffansson.

”Haluamme seurata Jeesuksen esimerkkiä: hän kohtasi esimerkiksi spitaalisia, vammaisia, syntisiä, yhteiskunnan hylkäämiä. Hän mursi niitä raja-aitoja, joita ihmiset olivat rakentaneet eri ryhmien välille.”

Steffansson kertoo esimerkin nahkureista ja savenvalajista, joita pidetään Etiopiassa saastaisina heidän ammattinsa takia. Muut eivät halua syödä näiden ammatinharjoittajien kanssa tai mennä sisälle heidän kotiinsa. Heitä ei haluta kirkkoon, sillä katsotaan, että he saastuttavat kirkon.

Etiopian evankelinen Mekane Yesus -kirkko on tehnyt työtä erityisesti tämän ryhmän parissa, luonut heille elannonhankkimismahdollisuuksia ja kehittänyt uusia tapoja saada heidät yhteiskuntaan.

”Istuin itse Etiopian-matkallani tähän ryhmään kuuluvien ihmisten kanssa. He kertoivat, miten syrjintä oli heitä loukannut ja miten he nyt olivat päässeet yhteiskuntaan ja saaneet ihmisarvon. He kokivat, että nyt he kelpaavat ja ovat samalla tasolla kuin kaikki muut.”

”Me katsomme, että tällä tavalla Jumalan missio toteutuu.”

Teologinen asiakirja