Suomen Lähetysseuran hallituksen 12.12. hyväksymän budjetin mukaan Lähetysseuran vuoden 2014 varsinaisen toiminnan kulut ovat 29,4 miljoonaa euroa. Summa on lähes sama kuin kuluvana vuonna.
Budjetoiduista kuluista 21,5 miljoonaa euroa eli 73 prosenttia on osoitettu ulkomaantyöhön. Kotimaassa tapahtuvaan varainhankinta-, tiedotus-, koulutus- ja kasvatustyöhön käytetään 4,5 miljoonaa euroa sekä muihin yhteisiin toimintoihin 3,4 miljoonaa euroa.
Työ Aasiassa kasvaa
Lähetysseuran strategian mukaan ulkomaisen toiminnan painopisteitä ovat kirkkojen julistus- ja diakoniatyön vahvistaminen, köyhyyden vähentäminen ja yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden edistäminen.
Ensi vuonna Lähetysseura käyttää kirkolliseen työhön 9 miljoonaa euroa. Painopiste on tavoittavassa työssä. Lisäksi kirkolliseen työhön sisältyvät mm. kristillinen kasvatus, diakonia, kummitoiminta sekä kumppanin omaehtoisuuden vahvistaminen ja työntekijäkoulutus.
– Ulkomaisen työn osuutta budjetissa on kasvatettu. Strategian mukaisesti suuntaamme enenevässä määrin varoja sellaisille alueille, missä kristittyjen osuus on vähäinen. Ensi vuonna ensimmäisen kerran Lähetysseuran historiassa ohjaamme enemmän varoja Aasiaan kuin Afrikkaan, kasvu Aasiassa on kahdeksan prosenttia tästä vuodesta. Toiminta lisääntyy erityisesti Nepalissa, Kiinassa ja Mekongin alueen maissa, toiminnanjohtaja Seppo Rissanen kertoo.
Lähetysseura käyttää ensi vuonna työhön Aasiassa 7,9 miljoonaa euroa, Afrikassa 7,3 miljoonaa euroa. Yksittäisistä maista eniten varoja käytetään edelleen Tansaniassa, Nepalissa ja Etiopiassa.
Ulkoministeriön kehitysyhteistyötukea Lähetysseura saa ensi vuonna 0,5 miljoonaa euroa tätä vuotta enemmän, 8,2 miljoonaa. Kehityshankkeissa pääpaino on syrjittyjen ihmisryhmien aseman parantamisessa. Myös vammaistyö on merkittävässä asemassa. Lähetysseuran Tasaus-kampanjan teema on vuosina 2014–2015 vammaisten oikeudet.
Kotimaisen työn kulut vähenevät
– Rakenteellisesti ensi vuosi merkitsee suuria muutoksia Lähetysseuran kotimaisessa työssä. Lähetysseuran nykymuotoinen aluetyö lakkaa, tilalle tulevat suorat yhteydet seurakuntien ja Lähetysseuran kotimaantyön osaston välille. Jokaiselle seurakunnalle nimetään oma palvelupäällikkö, Rissanen kertoo.
Kotimaantyön rakennemuutoksen ja ulkomaisen työn kasvun seurauksena Lähetysseuran kotimaan henkilöstö vähenee usealla henkilötyövuodella ja kotimaantyön osaston budjetti pienenee yli 600 000 eurolla. Kirkon suurimpana lähetysjärjestönä Lähetysseura kuitenkin maksaa suurimman osan uusien kirkon kansainvälisentyön hiippakuntasihteerien kuluista.
Lähetystyöntekijöiden määrä säilyy ennallaan. Lähetysseuralla on omia lähetettyjä työntekijöitä 22 maassa.
Kannatuksensa Lähetysseura arvioi ensi vuonna säilyvän tämänvuotisella tasolla.
– Kirkkojen maailmanneuvoston yleiskokouksen viesti Busanista oli, että kirkko on olemassa lähetystä varten. Meillä on maailmalla laaja kumppaniverkosto, joka tarvitsee meitä edelleen rinnalleen, Seppo Rissanen painottaa.
Suomen Lähetysseura (perustettu 1859) on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon lähetysjärjestö, joka toimii 32 maassa yhteistyössä paikallisten kirkkojen ja järjestöjen sekä muun muassa Luterilaisen maailmanliiton kanssa. Kaikki ev.lut. seurakunnat ovat Lähetysseuran jäseniä. Lisäksi Lähetysseuran toimintaa tukevat useat kristilliset järjestöt.
