Siirry suoraan sisältöön Siirry alapalkkiin

Lähetysseura säästää hallintokuluissaan – kolme uutta jäsentä hallitukseen

Lähetysseuran vuosikokoukseen Vihdissä osallistui runsas 400 osanottajaa seurakunnista
Lähetysseuran vuosikokoukseen Vihdissä osallistui runsas 400 osanottajaa seurakunnista

Suomen Lähetysseuran vuosikokous kokoontui Vihdin kirkossa lauantaina 11.6. Vuosikokous vahvisti vuoden 2015 toimintakertomuksen, tilinpäätöksen sekä toiminta- ja taloussuunnitelman vuodelle 2017.

Lähetysseura säästää ensi vuonna kotimaan ja ulkomaan hallintokuluista. Ulkomaantyön osuus kokonaisbudjetista säilytetään 75 prosentissa eli samalla tasolla kuin tänäkin vuonna.

Vuosikokous päätti muuttaa vuoden 2017 toimintasuunnitelmaa ja sen vision sanoitusta: ”Sanoma Jumalan rakkaudesta Jeesuksessa Kristuksessa toteutuu kaikkialla maailmassa ilona, rauhana ja oikeudenmukaisuutena” lisäten sanat Jeesuksessa Kristuksessa.

Vaalivaliokunnan valmistelema ehdotus hallituksen jäseniksi erovuoroisten tilalle ei saanut yksimielistä kannatusta. Paikalla olevat 358 seurakuntien edustajaa, 18 yhteisöjäsentä ja 40 henkilöjäsentä äänestivät kaikkiaan kymmenestä ehdokkaasta. Erovuoroisten tilalle hallitukseen valittiin piispa Matti Repo, runoilija ja kirjailija Anna-Mari Kaskinen Espoon hiippakunnasta, TM, vs. kirkkoherra Jussi Peräaho Lapuan hiippakunnasta (Uusheräys) ja HuK, toimistopäällikkö Lea Purhonen Helsingin hiippakunnasta.

Kirkon missio tuli lähelle

Hallituksen puheenjohtaja piispa Matti Repo totesi, että lähetyksen keskipisteessä ovat marginaaleissa elävien ihmisten oikeudet. Se näkyy toiminnassa, jota Lähetysseura teki viime vuonna 29 maassa yhteistyössä 107 kirkko- ja järjestökumppanin kanssa. Lähetysseuran päätavoitteet ovat sisältäneet julistuksen niiden parissa, jotka eivät ole kristittyjä, ihmisoikeuksien puolustamisen ja köyhyyden vähentämisen.

”Kristillisen kirkon missio on myös lähellä. Enää ei ajatella, että meillä täällä on evankeliumin valo ja muualla pakanuuden pimeys, meillä usko ja muualla epäusko. Luoksemme etsiytyy nyt ihmisiä, jotka kaipaavat Jumalan rakkautta”, sanoi piispa Repo avajaispuheessaan.

”Kristittyjen hyveenä ei ole vieraspelko vaan vieraanvaraisuus. Seurakunnissamme on näiden vieraiden saapuminen herättänyt monenlaisia tunteita. Mutta entä jos nämä ihmiset onkin johdatettu luoksemme, jotta he saisivat kokea Kristuksen rakkautta meidän välityksellämme?” jatkoi Repo.

Kehitysyhteistyöleikkausten vuosi

Piispa Matti Repo avasi viime vuoden kipeitä päätöksiä. Hallituksen kehitysyhteistyömäärärahojen leikkaukset merkitsivät Lähetysseuralle 3,3 miljoonan euron vähennystä vuoden 2016 alusta. Hankkeita päätettiin ja kaikkiaan 20 henkilötyövuotta tuli säästää. Leikkaukset johtivat yli kahdensadan paikallisen työntekijän tehtävien päättymiseen eri puolilla maailmaa. Yhteensä 17 hanketta lopetettiin ja kehitysyhteistyö lopetetaan kokonaan neljässä maassa. Arviolta 250 000 ihmistä putosi avun ulkopuolelle.

Repo kiitti Lähetysseuran ystäviä ja sen työn tukijoita – seurakuntia ja yksityisiä ihmisiä – siitä avokätisyydestä, jolla he paikkasivat leikkauksista syntyvää vajausta. Kolehdit, seurakuntien budjettivarat, vapaaehtoiset lahjat sekä testamenttivarat mahdollistivat monipuolisen työn jatkumisen.

Uutena asiana Lähetysseura alkoi tarjota seurakunnille turvapaikanhakiijoiden parissa tehtävään työhön liittyvää koulutusta.

Suomen Lähetysseuran tuotot olivat viime vuonna 31,1 miljoonaa euroa. Kannatustuottoja Lähetysseura sai 19,6 miljoonaa euroa, ulkoministeriön kehitysyhteistyöavustuksia 8,5 miljoonaa. Sijoitustoiminnan tuottoja ja muita yhteisiä tuottoja saatiin 3 miljoonaa.

Suomen Lähetysseuran ulkomaiseen työhön ohjattujen varojen määrä kasvoi viime vuonna. Lähetysseuran kotimaisen työn ja hallinnon kulut puolestaan vähenivät. Erityisesti rauhan ja sovinnon hankkeet laajenivat. Kirkollinen työ jatkoi lievää kasvuaan jo kolmatta vuotta.

Lähetysseuran menot olivat 29,8 miljoonaa euroa. Ulkomaisen työhön käytettiin 22,4 miljoonaa euroa eli 75 prosenttia kaikista kuluista. Kotimaisen toiminnan kulut olivat 5,1 miljoonaa euroa. Yleis-, talous- ja henkilöstöhallintoon käytettiin 2,3 miljoonaa. Vuoden 2015 tilinpäätös osoitti 0,7 miljoonan euron ylijäämää.

Ulkomaisen ja kotimaisen työn hallintokuluista säästetään

Toiminnanjohtaja Seppo Rissanen esitteli vuoden 2017 toiminta- ja taloussuunnitelman.  Se on ensimmäinen Lähetysseuran uuden strategian 2017–2022 pohjalta laadittu suunnitelma. Se on rakennettu vastaamaan Lähetysseuran yhteistyökirkkojen ja ekumeenisten yhteistyökumppanien toiveita yhteistyöstä Lähetysseuran kanssa.

Kehitysyhteistyöleikkausten vaikutuksia pehmentämään Lähetysseura on tehnyt täksi vuodeksi 400 000 euroa alijäämäisen budjetin. Ensi vuonna alijäämän arvioidaan olevan 200 000 euroa.

Lähetysseuran budjetista osoitetaan ensi vuonna 22 miljoonaa euroa ulkomaantyöhön. Osuus on 75 prosenttia kokonaiskuluista eli sama kuin aiemminkin. Budjetti on tiukka ja säästöä pyritään saamaan hallinto- ja tukipalvelukuluissa kotimaassa ja ulkomailla.

Ensi vuoden kannatustulotavoite on 18 miljoonaa euroa.

Toimintasuunnitelman mukaisesti Suomen Lähetysseura ottaa käyttöön ulkomaantyössä uuden suunnittelu-, seuranta- ja arviointityökalun. Näin työn tuloksista pystytään raportoimaan entistä paremmin.

Kirkollisessa työssä Lähetysseura vahvistaa yhdessä kumppaneidensa kanssa kristillistä todistusta kirkon ulkopuolella olevien syrjittyjen ryhmien parissa.

Stipendiaattityössä vastataan kumppaneiden tarpeisiin vahvistaa kirkkojen teologista ja taloushallinnollista osaamista.

Lähetysseura on edelleen yksi ulkoministeriön suurimmista ohjelmatukea saavista järjestöistä. Kaikki järjestöt hakevat uuden ohjelmakauden tukea samanaikaisesti vuosille 2018–2021.

Luterilaisen Maailmanliiton yleiskokous järjestetään Windhoekissa toukokuussa 2017. Lähetysseura osallistuu siihen muun muassa työpajalla ja esiintyy yhdessä Namibian kirkon kanssa.

Ensi vuonna Valtakunnalliset Lähetysjuhlat ovat yhdessä Kirkkopäivien kanssa 19.–21.5.2017 Turussa reformaation merkkivuoden tapahtumana.

………………………..

Hallituksessa jatkavat:

kirkkoherra Helena Castrén (Mikkelin hpk),
vapaaehtoistoiminnan koordinaattori ja keräyspäällikkö Heidi Juslin-Sandin (Porvoon hpk),
lääninrovasti Jaana Marjanen (Kuopion hpk),
lähetystyön koordinaattori Ulla Mäkinen (Oulun hpk),
hallintojohtaja Mirja Niemi (Lapuan hpk),
suurlähettiläs (emeritus) Ilari Rantakari (Helsingin hpk)
rehtori Tapani Rantala (Turun arkkihpk)
toimitusjohtaja Vesa Viitaniemi (Turun arkkihpk)

Suomen Lähetysseuran hallitukseen kuuluu 12 vuosikokouksen valitsemaa jäsentä, joiden toimikausi on kolme vuotta. Vuosittain neljä jäsentä on erovuorossa.

Vuosikokouksessa hallitukseen esitettyjen ehdokkaiden saamat äänimäärät:

Matti Repo 350
Jussi Peräaho 279
Anna-Mari Kaskinen 248
Lea Purhonen 197
Jukka Hautala 181
Timo Vasko 151
Simon Elo 60
Marjaana Halinen 35
Juha Valkama 14
Tarja Tallqvist 3

jäsenjärjestöistä ja henkilöjäseniä. Kuva Jarmo Kulonen
jäsenjärjestöistä ja henkilöjäseniä. Kuva Jarmo Kulonen