– Suurin ongelma on se, että vammaiset ihmiset ajatellaan pelkästään avun kohteiksi, ei aktiivisiksi ja tuottaviksi yhteiskunnan jäseniksi.
Näin tiivisti kenialainen Samuel Kabue vammaisten ihmisten aseman Maailma kylässä -festivaalilla. Samuel Kabue johtaa Itä-Afrikan alueella vammaisten ihmisten oikeuksia ajavaa Ecumenical Disability Advocates Network -järjestöä (EDAN)
24.–25.5. Helsingin Rautatientorilla ja Kaisaniemen puistossa järjestetty Maailma kylässä -festivaali keräsi 80 000 vierasta. Se on yksi Suomen suurimmista festivaaleista ja suurin monikulttuurisuuteen, kehitysyhteistyöhön ja kestävään kehitykseen keskittyvä tapahtuma. Suomen Lähetysseura oli tänä vuonna yksi festivaalin pääpartnereista.
Lähetysseura piti festivaalilla esillä vammaisten ihmisten oikeuksia kahdessa keskustelutilaisuudessa ja teltassaan, jossa oli mahdollista allekirjoittaa kehitysministeri Pekka Haavistolle luovutettava vetoomus vammaisten oikeuksien esillä pitämisestä, kun YK:ssa neuvotellaan vuosituhattavoitteiden jälkeisistä uusista tavoitteista.
”Nothing about us without us”
Maailmassa on arviolta miljardi eri tavoin vammaista ihmistä, joista 800 miljoonaa asuu kehitysmaissa. Heistä neljä viidestä elää äärimmäisessä köyhyydessä. Syrjäytyminen, hyväksikäyttö ja heitteillejättö ovat yleisiä ongelmia, jotka estävät vammaisia ihmisiä olemasta täysivaltaisia yhteiskunnan jäseniä. Minkälaisia muutoksia pitää tapahtua, jotta ihmisoikeudet toteutuvat myös vammaisten ihmisten kohdalla? Miten etelä ja pohjoinen voisivat yhdistää voimansa nopeuttaakseen vammaisten ihmisten oikeuksien toteutumista?
– Suomen on tuettava sitä, että vammaisten ihmisten oikeudet otetaan huomioon kaikessa kehitysavussa, Samuel Kabue painotti.
– Vammaisten oikeudet ovat läpileikkaava teema Suomen kehitysavussa ja viime syyskuussa pidetyssä YK:n Vammaiset ja kehitys -kokouksessa kerroin Suomen lisäävän rahoitusta vammaisia henkilöitä tukeville hankkeille, saattoi siihen todeta Kabuen kanssa ”Tasa-arvosta totta – vammaisten ihmisten ihmisoikeudet arkeen” -keskustelutilaisuudessa puhunut entinen kehitysministeri Heidi Hautala.
Suomi ei ole vielä ratifioinut vuonna 2007 laadittua YK:n yleissopimusta vammaisten henkilöiden oikeuksista, mutta Hautala kertoi sen tapahtuvan pian.
Kabue ja Hautala olivat yksimielisiä siitä, että vammaisten ihmisten mukaan ottaminen päätöksentekoon ja täysivaltaisiksi yhteiskunnan jäseniksi on olennaista vammaisten aseman parantamisessa.
– ”Nothing about us without us”, kuten sanonta kuuluu. Yksi kehityksen mittareista pitää olla se, miten tämä toteutuu, Hautala sanoi.
Tietoisuus ja asenteet
– Ollaan sitten missä päin maailmaa tahansa, niin vammaisten ihmisten asema on keskimäärin huonompi kuin muiden ihmisten asema, totesi Kynnys ry:n toiminnanjohtaja Kalle Könkkölä ”Älä uhrittele! Selviytymistarinoita vammaisuudesta” -paneelikeskustelussa.
Kehitysmaassa vammaisen ihmisen elämä on sinnikästä selviytymistä. Entä Suomessa? Onko vammaisella ihmisellä tasavertaiset mahdollisuudet toimia?
Könkkölän mukaan olennaista asian edistämiseksi on ensinnäkin se, että vammaiset ihmiset itse ymmärtäisivät, miten ainutkertaisia ja arvokkaita he ovat; toiseksi se, että muutkin ihmiset ymmärtäisivät sen.
Tansaniassa kehitysvammaisten lasten parissa työskennellyt muusikko Petrus Koskimies ja Abilis-säätiön projektikoordinaattori Slade Syakango valottivat kehitysmaiden tilannetta. Monissa kulttuureissa vammaisen lapsen syntyminen tai lapsen vammautuminen koetaan perheessä usein rangaistukseksi, sitä hävetään ja lasta piilotellaan.
– Kehitysmaissa tiedon taso on alhainen, ei osata etsiä tietoa, eikä palveluita. Olennaista on tietoisuuden lisääminen ja asenteisiin vaikuttaminen. Esimerkiksi vammaisen lapsen pääseminen kouluun antaa lapselle mahdollisuuden oppia perustaitoja, jotka ovat olennaisia hänen tulevaisuudelleen, mutta se on myös viesti ympäristölle siitä, että vammaisetkin ihmiset ovat osa yhteisöä, Petrus Koskimies kertoi.
Miksi kehitysvammaisia syrjitään? kysyttiin yleisöstä.
– Se johtuu tietämättömyydestä ja asenteista. Niitä vastaan on taisteltava, vastasi kehitysvammaisen lapsen äiti ja aktiivinen vammaisten asioiden puolestapuhuja Sari Sepponen.
Sari Sepponen ja hänen tyttärensä, Toisenlaiset frendit -sarjan tähti ja menestynyt vammaisurheilija Sanna Sepponen totesivat, että Toisenlaiset frendit -televisiosarja on hyvä työkalu tässä ja että sen positiivinen viesti on saanut paljon hyvää palautetta.
Teksti ja kuvat Kirsi Elo
Lue lisää ja allekirjoita vetoomus www.tasaus.fi
