Suomen Lähetysseuran toiminnanjohtaja Seppo Rissanen tapasi ulkoasianministeriön alivaltiosihteeri Elina Kalkun keskiviikkona 14.6. yhdessä Eetti ry:n edustajan kanssa. Mukana olivat rauhantyön ja vaikuttamisen yksikön päällikkö Kristiina Rintakoski sekä ihmisoikeusasiantuntija Tytti Matsinen Lähetysseurasta.
Lähetysseura ja Eetti olivat kysyneet ministereiltä Suomen viisumipolitiikan epäjohdonmukaisuudesta suhteessa Suomen kehityspoliittisiin tavoitteisiin eli syrjittyjen ihmisten, erityisesti naisten ja tyttöjen aseman parantamisen ja työn tuloksista viestimisen kanssa. Huolena on, että viisumit evätään niiltä hyödynsaajilta, joilla ei ole varallisuutta tai vakituista työsuhdetta kotimaassaan. Köyhyydestä voi tulla syrjinnän väline.
Keskustelussa korostettiin, että jatkossakin järjestöjen vieraiden tuominen Suomeen on tärkeää. Se on merkityksellistä niin suomalaisten, kansalaisjärjestöjen kuin vieraan itsensä sekä tämän oman yhteiskunnan kannalta. Lisäksi todettiin yhteinen halu sujuvoittaa toimintaa ja löytää keinot sekä ulkoministeriössä että järjestöissä niin, että viisumisäädösten asettamissa rajoissa saadaan Suomeen kehitysyhteistyön tuloksista kertovia ihmisiä myös tulevaisuudessa. Viisumiprosesseissa haastattelu on keskeinen ja järjestöt voivat tukea tulijoita siihen valmistautumisessa.
Keskustelun taustalla oli tamperelaisen Harjun seurakunnan kutsu nuorelle dalit -naiselle Nepalista. Hän ei saanut vierailumatkalleen Suomeen viisumia. Myös Eetti ry:llä oli ollut vastaavanlainen viisumien epääminen intialaisilta vierailta.
Euroopan komission tilastojen mukaan viime vuonna Suomen edustustoista haettiin viisumia noin 550 000 kertaa. Vain puolitoista prosenttia näistä viisumeista hylättiin. Suomen Kathmandun suurlähetystöstä on tilastojen mukaan haettu vuonna 2016 viisumia 515 kertaa, näistä 23,7% hylätty. Intiassa Suomen suurlähetystöstä viisumia haettiin 8321 kertaa, joista kolme prosenttia hylättiin. Kaikkiaan 25 Schengen-maahan haettiin viime vuonna viisumia runsaat 15 miljoonaa kertaa. Miljoona hakemusta eli 6,9 prosenttia hylättiin.
– Lähetysseuralla on ollut tuhansia vieraita järjestön olemassaolon aikana. Vieraat eivät ole tärkeitä vain siksi, että he avaavat suomalaisille kehitysmaiden todellisuutta ja suomaisten tuella saatuja tuloksia vaan vierailut myös vahvistavat vierailijoiden osaamista ja asemaa heidän omissa yhteiskunnissaan. Lähetysseuran historian aikana tällaisilla vierailuilla ei ole kukaan jäänyt Suomeen, vaan vieraat ovat poistuneet maasta matkasuunnitelman mukaisesti, kertoi Seppo Rissanen.
Ulkoministeriö ei kommentoi yksittäistapauksia, mutta hyvähenkisessä keskustelussa todettiin tarve saada tietoa kehitysyhteistyön tuloksista suoraan työn piirissä olevilta ihmisiltä. Siksi halutaan yhdessä löytää ratkaisuja niin, että järjestöjen vieraat pääsevät Suomeen jatkossakin. Yhteistyö ja vuoropuhelu järjestöjen ja ministeriön välillä jatkuu, jotta mahdolliset ongelmat järjestöjen vieraiden viisumikysymyksissä tunnistetaan ajoissa ja voidaan etsiä tapauskohtaisia ratkaisuja.
