Siirry suoraan sisältöön Siirry alapalkkiin

Lähetysseura jakaa katastrofiapua Luoteis-Tansanian kuivuusalueella: Avun piirissä 10 000 ihmistä

StarTV:n toimittaja Shaban Allan haastattelee Victoriajärven kaakkoisen hiippakunnan pääsihteeriä
StarTV:n toimittaja Shaban Allan haastattelee Victoriajärven kaakkoisen hiippakunnan pääsihteeriä

Avustusjakelu Luoteis-Tansaniassa Meatun alueella on alkanut. Suomen Lähetysseura myönsi helmikuun lopussa 60 000 euroa katastrofiapua kuivuudesta kärsivien auttamiseen Luoteis-Tansaniassa alueelle, jossa Lähetysseuran yhteistyökumppani, kehitysyhteistyöjärjestö Tanganyika Christian Refugee Service (TCRS) toteuttaa hankkeita, joiden tavoitteena on auttaa väestöä selviytymään paremmin ilmastonmuutoksessa ja parantamaan ruokaturvaa.

Raekuuro tuhosi sadon lopullisesti

Huomattavat alueet Pohjois-Tansaniassa ovat kärsineet viime vuosien vaikeista sääoloista. Viime vuonna monet alueen viljelijöistä menettivät tärkeimmän ruokakasvin, maissin, sadon kokonaan. Myös uusi satokausi on ollut haasteellinen. Sateiden välit ovat olleet pitkiä, ja kun sadetta on saatu, ne ovat olleet liian rajuja.

Helmikuun 22. päivänä puolitoistatuntia kestänyt raju ukkosmyrsky ja raekuuro pahensivat tilannetta entisestään.

– Rakeet olivat suuria, jopa useamman sentin läpimittaisia. Sulamattomia raekasoja oli jäljellä vielä kaksi päivää myrskyn jälkeen. Laskimme, että 104 ruokakuntaa, noin 1000 ihmistä, menetti koko satonsa. Rakeet tuhosivat noin 400 hehtaaria peltoa, kertoo aluehallinnon työntekijä Elisabeth Manyenge.

Erityisen vaikeassa asemassa ovat sellaiset viljelijät, jotka ovat ottaneet lainaa kehittääkseen maanviljelyä tiloillaan. Nyt heillä ei ole, millä maksaa velkansa. Tilannetta on pahentanut myös ruoan hinnan voimakas nousu samanaikaisesti, kun viljelijöiden tulot ovat muutenkin laskeneet puuvillan ja karjan hinnan romahdettua noin puoleen aiemmasta.

Köyhimmät kärsivät ilmastonmuutoksesta eniten

Viime vuosien arvaamattomat säät ja ruokaturvan heikkeneminen ovat seurausta jatkuvasti pahenevasta ilmastonmuutoksesta.

– Mihinkään aiemmin hyväksi havaittuun ei voi luottaa. Perinteistä kylvöjen aloittamisajankohtaa pitäisi siirtää kahdella kuukaudella eteenpäin, lääninrovasti Godluck Mosha toteaa.

Viime vuoden lopussa Meatun alueella lähes puolet väestöstä oli ruoka-avun tarpeessa. Poikkeuksellisista säistä kertoo sekin, että perinteisetkään viljelykasvit eivät ole selviytyneet kuivuudesta.

– Alueella on jo seitsemän kylää, joissa myös hirssi on kuollut pelloille. Minne tahansa maakuntamme alueella menen, ihmiset itkevät nälkäänsä. Minulle on tullut viestejä alueista, jossa ihmiset joutuvat syömään lehtiä tai ruohoa, Meatun maakuntajohtaja Rosemary Kiringi kertoo.

Lähetysseuran tuella TCRS jakaa vajaalle 1500 ruokakunnalle, noin 10 000 ihmiselle, maissia seuraavan satokauden alkuun asti. Lisäksi alueen väestölle annetaan koulutusta maanviljelystä ja ruokaturvasta sekä katastrofiriskien vähentämisestä.

– Ruoka-avun antamisen ohella meidän tulee toimia ponnekkaasti myös ilmastonmuutoksen hidastamiseksi, jos haluamme auttaa näiden ja monien muiden vastaavien alueiden ihmisten mahdollisuuksia asua kotiseuduillaan. Ikävintä tässä on se, että vaikka nämä Meatunkin alueen pienituloiset ihmiset ovat vähiten syyllisiä ilmastonmuutokseen, he joutuvat olemaan eturintamassa vastaanottamassa sen voimakkaimpia seurauksia, pohtii Mikko Pyhtilä, joka on seurannut ruoka-avun jakelua paikan päällä.

Mikko Pyhtilä, Mwanza

Tue Suomen Lähetysseuran katastrofityötä

pastori Daniel Monoa ja sosiaalityöntekijä Yohana Mwasomolaa ruoka-avusta. Kuva Mikko Pyhtilä
pastori Daniel Monoa ja sosiaalityöntekijä Yohana Mwasomolaa ruoka-avusta. Kuva Mikko Pyhtilä
Ihmiset poimivat talteen säkeistä varisseita jyviä Mwanhuzin alueella. Kuva Mikko Pyhtilä
Ihmiset poimivat talteen säkeistä varisseita jyviä Mwanhuzin alueella. Kuva Mikko Pyhtilä