Toissa viikolla kristittyjen yhteisön lähettyviltä löytyi revittyjä ja jumalanpilkkaa sisältäviä Koraanin sivuja. Kahden kristityn miehen epäillään loukanneen muslimien pyhää kirjaa Pakistanissa Jaranwalan kaupungissa Faisalabadin alueella. Se käynnisti tapahtumaketjun.
Useita satoja ihmisiä on hyökännyt kristittyjen kimppuun ja tuhopolttanut ainakin 21 kirkkoa ja 100 kristittyjen kotia. Poliisi on pidättänyt lähes 130 ihmistä, joiden uskotaan osallistuneen hyökkäyksiin. Levottomuudet ovat levinneet myös lähialueille.
Jumalanpilkka on Pakistanissa vakava syytös. Siitä äärimmillään rangaistuksena on kuolemantuomio.
”Joskus jumalanpilkkalakeja väärinkäytetään. Jos kahdella ihmisellä on henkilökohtainen ongelma ja toinen kuuluu vähemmistöön, niin on helppo sanoa, että hän on pilkannut Jumalaa”, kuvailee Lähetysseuran alueellinen hankehallinnon asiantuntija Iiro Pankakoski. Hän tekee tiivistä yhteistyötä Pakistanin ja Lähi-idän yhteistyökumppanien kanssa.
Pankakosken mukaan jumalanpilkkasyytöksiä on käytetty esimerkiksi aktivistien hiljentämiseen.
Lakien väärinkäytön lisäksi ongelmana on se, että lait asettavat kristityt ja muslimit eriarvoiseen asemaan.
”Siksi Raamattujamme poltetaan, eikä ole yhtäläisiä rangaistuksia”, toteaa Raiwindin hiippakunnan ja koko Pakistanin kirkon piispa Azad Marshall Church Times -lehden mukaan.
Piispa penää viestipalvelu X:ssä (aiemmin Twitter) yhtenäisen lain luomista kaikkien pyhien kirjoitusten häpäisemistä vastaan ja lakien johdonmukaista soveltamista uskontokunnasta riippumatta.
Uskontodialogi lieventää vastakkainasettelua
Pakistanissa on noin 2,5 miljoonaa kristittyä. Määrä saattaa kuulostaa suurelta, jos sitä vertaa Suomen väkilukuun. Pakistanin 240 miljoonan väkimäärässä kristityt ovat kuitenkin muutaman prosentin vähemmistö.
Kristinusko on tullut Pakistaniin useassa aallossa lähetystyöntekijöiden mukana. Viimeisin aalto saapui 1800-luvulla.
”Kristinusko vetosi hyvin paljon alimpiin yhteiskuntaluokkiin. Kristinuskon antama toivo ja se, että Jeesus oli aina syrjittyjen puolella, ovat olleet vetovoimana näille yhteiskuntaluokille”, Iiro Pankakoski kuvailee.
Moni kristityistä kuuluu yhä tänä päivänä Pakistanin yhteiskunnan vähävaraisimpiin. He saattavat tehdä matalapalkkaisia töitä esimerkiksi puhtaanapidon ja maatalouden parissa. Siksi kodin ja omaisuuden menettäminen ovat heille suuri menetys.
”Kirkkojen ja kotien poltto vaikuttaa koko kristittyyn yhteisöön siinä mielessä, että heitä pelottaa ja he miettivät, onko heillä tulevaisuutta Pakistanissa”, Pankakoski kertoo.
Lähetysseura tukee Pakistanissa muun muassa naisten ja vammaisten ihmisten terveydenhuoltoa, lasten ja nuorten koulunkäyntiä sekä naisten lukutaitoa ja elämänhallintaa. Yhteistyökumppanina on Pakistanin kirkon Peshawarin hiippakunta.
Hiippakunta on pystynyt jatkamaan työtään, vaikka alueella on ollut levottomuuksia. Iiro Pankakosken mukaan hiippakunta on panostanut uskontodialogiin ja hyviin suhteisiin kristittyjen ja muslimien välillä noin kahdenkymmenen vuoden ajan. Ilman tätä työtä tilanne voisi olla pahempi.
Lähetysseura tukee myös Kristillisen opintokeskuksen työtä, joka tähtää rauhanomaisen yhteiselon mahdollistamiseen. Työ pyrkii vähentämään uskonnollista radikalismia ja vahvistamaan vähemmistöjen oikeuksia.
Pakistanin yhteistyökumppaneilta on tullut esirukouspyyntö rukoilla Pakistanin kristittyjen, turvallisuuden ja uskontojen välisen harmonian puolesta.
Lähteet: BBC, Church Times ja CNN
Teksti: Tarmo Ylhävuori
