Siirry suoraan sisältöön Siirry alapalkkiin

Kuurojen opetus ottanut aimo harppauksia Etiopiassa

Opetusta Hosainan kuurojenkoululla. Kuva: Pirjo Lehtonen-Inkinen.
Opetusta Hosainan kuurojenkoululla. Kuva: Pirjo Lehtonen-Inkinen.

Suomen Lähetysseuran työ kuurojen opetuksen parantamiseksi on tuonut erinomaisia tuloksia. Alkuvuodesta julkaistun ulkopuolisen arvion mukaan erityisluokkien opettajille tarkoitettu koulutus on laaja-alaista ja laadukasta, ja se on johtanut opetustason parantumiseen ja asenteiden muuttumiseen kuuroja kohtaan.

Opettajille suunnatuille kursseille on usein osallistunut myös koulujen rehtoreita ja kouluvirastojen edustajia. Kurssien päätteeksi opettajat saavat runsaan opetusmateriaalipaketin, joilla he pääsevät helposti työn alkuun omissa kouluissaan. Tulokset ovat vaikuttavia: kuuroille on viiden viimeisen vuoden aikana perustettu 135 uutta eritysluokkaa, joissa lähes 1200 kuuroa lasta on voinut aloittaa opiskelun. Kaikkiaan projektin kautta on tuettu lähes kahtasataa aiemmin aloitettua kuurojenluokkaa, joissa saa opetusta runsaat 5000 oppilasta.

Vamman häpeä hälvenemässä

Etiopiassa vammaisista lapsista noin neljä prosenttia käy koulua. Vammaisia hävetään ja piilotellaan, ja oman ongelmansa tuovat myös valtavat välimatkat: eritysopetuksen luokat sijaitsevat pääasiallisesti kaupungeissa, vaikka valtaosa väestöstä asuu maaseudulla.

Etiopian valtio on ratifioinut YK:n kansainvälisen lasten oikeuksien sopimuksen, vammaisten henkilöiden oikeuksien sopimuksen sekä sisällyttänyt erityisopetuksen osaksi opetuspolitiikkaansa, mutta käytännössä kuurot marginalisoituvat helposti, kun puhuttua tai viitottua kieltä ei opeteta. Taustalla vaikuttavat vanhat uskomukset, tietämättömyys ja pelko, ja vammaisuutta pidetään äärimmäisen yksityisenä asiana, jolloin valtiolta ei myöskään odoteta toimia vammaisten aseman parantamiseksi.

Hosainan mallikoulu toiminnassa jo 32 vuotta

Hosainan kuurojenkoulussa toteutettavan projektin tavoitteena on parantaa kuurojen opetusta, kehittää laadukkaampia opetusmateriaaleja ja yhtenäistää paikallista viittomakieltä. Näin pyritään parantamaan kuurojen lasten oppimahdollisuuksia kaikilla koulutusasteilla, lisätä viranomaisten tietoa kuuroista ja heidän tarpeistaan ja auttaa kuuroja elämään tasa-arvoisesti ja itsenäisesti yhteiskunnassa. Hosaina toimii mallikouluna maan muille inklusiivisille luokille, joille on nyt alettu myöntää valtiontukea. Inklusiivisella opetuksella tarkoitetaan kaikkien, myös vammaisten, oikeutta saada opetusta tavallisissa koululuokissa.

Olennaista on tukea sekä normaaliluokissa opiskelevien kuulovammaisten että kokonaisten uusien kuurojenluokkien opetusta. Viiden viime vuoden aikana viittomakielen ja inklusiivisen opetuksen pätevyyden on saanut 635 opettajaa, joista 54 kuuroa.

– Kuurojen asema on parantunut, ja nyt samanlaista inklusiivista opetusta kaivataan myös muille vammaisryhmille, jotka ovat heränneet oikeuksiinsa. Opetusta tulisi kehittää myös ylemmillä asteilla, kertovat projektin koordinaattorit Mirja Himanen ja Mekonnen Mulat.

Työtä arvioitiin Oromiassa, Amharassa ja maan eteläosassa.

Suomen Lähetysseura 25.4.2013