Niko Humalisto, johtava vaikuttamistyön asiantuntija
Osallistuit Dubain ilmastoneuvotteluihin joulukuussa osana kristillisten toimijoiden ACT-allianssin delegaatiota. Millaista työ ilmastoneuvotteluissa on?
”Työni keskittyy ilmastoneuvottelujen tekniseen puoleen. Neuvottelutekstien työstäminen on asiantuntijatyötä, johon neuvottelujen osapuolet kuten EU, Arabimaat tai köyhien maiden ryhmät pyrkivät jättämään kädenjälkensä. Seuraan tämän työn edistymistä ja jalostan tulkintoja ja kompromissiesityksiä, joita sitten välitämme eri neuvotteluosapuolille. Kaikki merkittävät poliittiset sitoumukset sopeutumisrahoituksen tuplaamisesta fossiilituista luopumiseen perustuvat tälle kuivalta kalskahtavalle asiantuntijoiden työlle.”
Mitä onnistumisia ilmastoneuvotteluista tuli?
”Tärkeimpänä onnistumisena voi pitää kirjausta fossiilisista polttoaineista luopumisesta. Päätös avaa uuden toiveikkuuden aikakauden ilmastopolitiikassa. Ilman muutoksia ihmiskunta marssii kohti melkein kolmen asteen katastrofaalista ilmaston lämpenemistä.”
Mikä neuvotteluista jäi erityisesti mieleen?
”Ilmastotuhoja korvaavan rahaston perustaminen kokouksen alkumetreillä. Lähetysseuran työssä näemme, kuinka vaikeaa köyhillä yhteisöillä on palautua ilmastonmuutoksen aiheuttamista vahingoista ja menetyksistä. Kehittyvien maiden kansanliikkeille rahasto on tärkeä askel köyhien ja haavoittuvien ihmisryhmien oikeuksien turvaamisessa.”
Ruusa Gawaza, ilmastoasiantuntija
Työskentelet ilmastoasiantuntijana Zimbabwessa. Millaista työsi on käytännössä?
”Tuen yhteistyökumppaneitamme monipuolisesti ja käytännönläheisesti. Seuraan, että hankkeita toteutetaan kehitysyhteistyöohjelman suunnitelmien mukaisesti. Vierailen hankkeissa ja seuraan, että niiden tulokset ovat kestäviä. Työhöni kuuluu yhteistyökumppaneidemme kouluttamista ja ilmastotyön parhaiden käytäntöjen jakamista eri työalueidemme välillä.”
Olit joulukuussa Zimbabwen maaseudulla kouluttamassa kyläyhteisöjä ilmastokestävyydestä. Mitä se käytännössä tarkoittaa?
”Koulutin matkani aikana 50 paikallista ihmistä ilmastonmuutoksesta ja sen vaikutuksista selviytymisestä. He oppivat kestävistä viljelymenetelmistä, tippakastelusta, toimeentulon monipuolistamisesta, mehiläistarhauksesta, peltometsäviljelystä ja katastrofivalmiuden vahvistamisesta. Koulutus huipentui käytännön harjoitukseen, jonka aikana osallistujat oppivat tekemään puuta säästävän lieden omaan kotiinsa. Liesi vähentää polttopuiden tarvetta 50 prosenttia perinteiseen avotuleen verrattuna. Neljä innokasta nuorta julistettiin koulutuksen jälkeen ilmastosuurlähettiläiksi: he jatkavat tiedon levittämistä muille nuorille ja järjestävät kampanjoita ja tapahtumia kylässä.
Mitä työmatkasta jäi erityisesti mieleen?
”Ilmastokriisi on todellisuutta Zimbabwessa. Kuivuus ja ruokaturvattomuus ovat kaikkialla läsnä ja toistuvat ihmisten puheissa. On selvää, että vahingot ja menetykset maanviljelyssä ovat jo totta monille, sillä peltoja ei enää voi viljellä samalla tavalla kuin ennen – jos ollenkaan. Puhutaan kokonaisen viljelykulttuurin ja toimeentulon menettämisestä isolla alueella.”
Teksti: Minna Havunen
Kuvat: Niko Humaliston ja Ruusa Gawazan albumi
Nyt kun olet täällä…
… meillä on pieni pyyntö. Laitamme osan Lähetyssanomien jutuista ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi tutustumaan erilaisiin kulttuureihin, lukemaan työstämme maailmalla ja sukeltamaan ihmisten tarinoihin.
Lehti on kuitenkin meille tärkeä tulonlähde – ja pyydämmekin, että tilaat Lähetyssanomat. Samalla tuet lähetystyötä ja kehitysyhteistyötä, jota tehdään syrjäytettyjen ihmisryhmien parissa maailman köyhimmissä maissa.
