Tikakoi, 12-vuotias maasaityttö, istuu penkillä Mabwegeren kylän kirkon ulkopuolella Tansaniassa. Hän vastailee vakavana Lähetysseuran kummityötä tekevien Anna-Riitta Holmströmin ja Sepeko Motosyon kysymyksiin. Tikakoi on lopettanut ala-asteen ja nyt hänet halutaan naittaa. Vieressä istuva isoäiti ja myöhemmin paikalle saapunut äiti ovat kuitenkin sitä mieltä, että Tikakoin olisi parempi jatkaa vielä koulunkäyntiä. Lähetysseuran kummiohjelma voisi antaa hänelle mahdollisuuden siihen.
– Mitä teemme, jos et opiskelekaan ahkerasti? Sepeko kysyy tytöltä.
– Pieskää minut, hän vastaa.
Morsian lehmiä vastaan
Harva maasaityttö jatkaa koulunkäyntiä yläasteelle. Monilla perheillä ei ole varaa kouluttaa lapsiaan, eikä yläasteita maaseudulta löydykään. Syrjäkylillä olevissa alakouluissa opetuksen tasokin on niin heikkoa, että tuskin kukaan niistä pääsee jatkamaan yläasteelle, vaikka halua löytyisikin. Sitä paitsi tyttö on maasaiperinteen mukaan valmis naitettavaksi teini-iän saavutettuaan.
Köyhälle perheelle on tärkeää myös tytöstä saatava morsiusmaksu, 15–20 nautaa. Maasaille karja on kaikki kaikessa. Tytöllä itsellään ei ole asiaan mitään sanomista. Sulhanen on tavallisesti tyttöä huomattavasti vanhempi ja miehellä voi olla jo useampi vaimo ennestään.
Tansanian lakien mukaan tyttöjen alin avioliittoikä on 15 vuotta, mutta lakia ei pystytä valvomaan. Päinvastoin se, mikä ennen tehtiin julkisesti, saatetaan nyt tehdä salassa. Nuoret maasaisoturit, moranit, jopa ryöstävät nuoria tyttöjä vaimoksi itselleen tai vanhemmille miehille. Morsiusmaksua voidaan tulla tarjoamaan joskus jälkikäteen. Tapaamme myös Nyamatin, joka oli ehditty jo viedä pois kotoa, mutta Sepekon neuvottelut perheen sekä kylän vanhimpien ja johtajien kanssa johtivat siihen, että hänet palautettiin kotiinsa viikkoa myöhemmin, onneksi vielä koskemattomana.
Haasteena löytää sopiva koulu
Suomen Lähetysseura aloitti uuden kummihankkeen Tansaniassa Morogoron seudulla tämän vuoden alussa. Tavoitteena on tukea maasaityttöjen koulutusta. Ohjelmassa on tällä hetkellä 13 tyttöä ja lukumäärä kasvanee vielä ennen vuoden loppua. Mukaan on tarkoitus ottaa kaikenikäisiä tyttöjä esikouluikäisistä alkaen, mutta melko pian Anna-Riitta huomasi, että kummiohjelma voisi auttaa erityisesti ala-asteen lopettaneita tyttöjä välttämään liian varhaisen avioliiton.
Viisi tyttöä pääsi tänä syksynä jatkamaan opintojaan sisäoppilaitokseen Morogoron kaupunkiin. Tikakoille ja Nyamatille yritetään löytää paikkaa, jossa he voisivat kerrata ala-asteen viimeisen luokan, sillä heidän aiempi opintomenestyksensä ei riitä yläasteelle pääsemiseen. Tyttöjen perheet ovat luvanneet luopua naittamisaikeista ainakin toistaiseksi.
– Tosin Nyamatin isä kehotti lähettämään tytön kotiin, jos tästä ei ole opiskelemaan. Hän sanoi, että lehmät tulisivat tarpeeseen, Anna-Riitta kertoo.
Perinteet muuttuvat hitaasti
Anna-Riitan työtoverina kummiohjelmassa on 25-vuotias Sepeko (Sarah) Motosyo. Hän on opiskellut maaseudun kehittämistä Sokoinen maatalousyliopistossa ja on yksi harvoista yliopistotutkinnon suorittaneista maasainaisista Morogoron alueella. Sepekon isällä on kuusi vaimoa ja noin nelikymmenpäisestä sisarussarjasta Sepeko on ainoa kouluja käynyt. Amerikkalainen lähetystyöntekijä lähetti hänet aikanaan maasaitytöille tarkoitettuun oppikouluun Arushaan.
– Tunnen heimomme kulttuurin ja tavat ja tiedän, miten puhua yhteisön vanhimmille ja johtajille. Väkivalloin emme saa mitään aikaiseksi – poliisilla uhkailu on viimeinen keino. Ihmiset pitää saada ymmärtämään, että muutos on tarpeen. Naista ei maasaiyhteisössä yleensä kuunnella, mutta koulutustani kunnioitetaan. Myös kirkon ääntä kuunnellaan. Kirkko kasvaa maasaiden keskuudessa, Sepeko kertoo.
Maasaityttöjen kummiohjelma on osa Suomen Lähetysseuran tukemaa työtä Tansanian evankelisluterilaisen kirkon Morogoron hiippakunnassa. Hiippakunnan piispa Jakob Mameo ole Paulo on itse maasai ja toimii aktiivisesti maasaiden aseman parantamiseksi. Lähetysseura tukee myös maasainkielisten esikoulujen perustamista ja toimintaa sekä evankeliointi- ja seurakuntatyötä maasaiden parissa.
Kirsi Elo
Lapsen oikeuksien päivä 20.11.
Kansainvälistä lapsen oikeuksien päivää vietetään joka vuosi 20. marraskuuta YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen hyväksymisen (20.11.1989) kunniaksi. Päivän tarkoituksena on tuoda esiin lapsen oikeuksien sopimusta ja herättää keskustelua lasten hyvinvointiin liittyvistä asioista. Kummilapsityö on yksi tapa edistää lasten oikeuksia. Lähetysseuran kummityön keskeinen ajatus on konkreettisella tavalla kiinnittää huomiota lasten asemaan ja oikeuksiin niin Suomessa kuin yhteistyökumppanien maissa.
