Isak Malua on oppilaitospastorina Namibian evankelisluterilaisessa kirkossa. Kirkko järjestää pääkaupungissa Windhoekissa toisen asteen oppilaitoksissa sekä yliopistossa jumalanpalveluksia, raamattupiirejä, rippikouluja ja sielunhoitoa sekä kuoro- ja rukoustoimintaa. Korona sulki koulujen ovet maaliskuun puolivälissä. Miten se vaikutti oppilaitostyöhön?
– Kukaan ei ollut valmistautunut lockdown-tilan tuomiin muutoksiin. Rajoitukset astuivat voimaan vielä hyvin tiukkoina. Kadulla liikkuminenkin oli kiellettyä. Kaikki työskentelivät kotoa. Myös kirkon yli 10 hengen kokoontumiset piti lopettaa, Malua kertoo.
Täytyi miettiä, miten kirkko voisi tavoittaa jäseniään uudessa tilanteessa. Etenkin jumalanpalveluksien toteutusmahdollisuuksia internetissä mietittiin. Ihmiset olivat innoissaan ja tukivat ideaa.
– Jotkut jopa loivat Facebook-tilin päästäkseen osallistumaan jumalanpalvelukseen.
Jo ennen pääsiäistä Malua toimitti kirkon ensimmäisen jumalanpalveluksen Facebook-livenä. Seurakuntalaiset pitivät etenkin reaaliaikaisuudesta: ”Tuntuu, että olemme todella kirkossa, kun se tapahtuu samaan aikaan. Älkää ennakolta nauhoittako videota, vaan toteuttakaa suorana.”
Oppilaitostyö oli nopein lähettämään online-jumalanpalveluksen, mutta pian myös pääkaupungin kaksi seurakuntaa aloittivat nettilähetykset. Näitä seurasi Windhoekin kolmaskin seurakunta sekä pohjoisen seurakuntia.
Ensimmäinen suoratoistettu jumalanpalvelus on kerännyt yli 3400 katselukertaa. Muiden seurakuntien aloitettua livejumalanpalvelukset katselukertojen määrä laski tuhanteen ja joinakin pyhinä 300–700:aan. Silti jumalanpalvelukset tavoittavat Internetissä enemmän seurakuntalaisia kuin yliopistossa, jossa normaalina sunnuntaina oli paikalla 60–70 opiskelijaa. Näissä lähetyksissä läsnä ei ole vain normaali opiskelijaseurakunta vaan osallistujia on kaukaakin – Suomestakin!
Tätä jatketaan
Kokemukset nettijumalanpalveluksesta ovat hyvät.
– Luulen, että jatkamme suoratoistoa, vaikka tilanne normalisoituu ja voimme taas kokoontua. Moni katsoja on toivonut sitä. Samaan aikaan voisi olla sekä ihmisiä koolla paikan päällä että nettilähetys. Seurakuntalainen voi osallistua moneenkin palvelukseen jälkeenpäin.
Online-jumalanpalvelusten lisäksi Malua aikoo toteuttaa rippikoulu- ja raamattupiiritapaamisia virtuaalisesti. Internetin avulla osallistumisajasta ja -paikasta tulisi joustavampia. Haasteena on kuitenkin se, että virtuaalilähetyksiin tarvitaan älypuhelin ja mobiilidataa, mikä on kallista. Mahdollisuuksia selvitetään.
Korona-aika on opettanut paljon myös pastori Malualle.
– Aluksi tuntui epämukavalta, mutta meidän täytyi oppia tekemään asioita digitaalisesti, ja matkan varrella tulimme tutuiksi uusien tapojen kanssa. En koskaan ajatellut, että voisin tehdä näin luontevasti tätä, esimerkiksi olla kameran edessä. Nyt teemme juttuja, joita emme uskoneet pystyvämme tekemään.
Konkreettisten käytänteiden oppimisen lisäksi koronarajoitukset ovat vaikuttaneet myös ajatteluun.
– Moni valitti aluksi kirkkojen sulkemista. Mutta kirkko ei itse asiassa ole suljettu – vain rakennukset! Teologisesti opimme, että kirkko ei rajaudu vain rakennukseen. Kirkko on me. Kirkko voi kokoontua, rukoilla ja ylistää yhdessä, olimmepa kirkkorakennuksessa tai kotona. Toimintahan jatkuu. Meidän täytyy oppia uusia tapoja tavoittaa ihmisiä ja olla yhdessä fyysisen etäisyyden aikanakin. Internetalustat ovat tarjonneet väylän ja tavan.
– Olemme kohdanneet uusia haasteita, joihin ei ollut varauduttu toteutuksessa eikä budjetoinnissakaan – mutta olemme selvinneet. Uskossa ja kokemuksista oppineena jatkamme eteenpäin ja selviämme jatkossakin. On vaikea uskoa, että asiat palaavat vanhaan tuttuun normaaliin. ”Uusi normaali” tuo uusia ulottuvuuksia, haasteita, lähestymistapoja ja toimintatapoja. Työ säilyy tärkeänä, opiskelijat tarvitsevat tätä työtä ehkä jopa enemmän kuin ennen.
Suomen Lähetysseura tukee oppilaitostyön vahvistamista Windhoekin toisen asteen oppilaitoksissa sekä yliopistossa.
Teija Lievonen
