YK:n määräaikaistarkastelun Kolumbian-loppuraportti julkaistiin maaliskuussa. Määräaikaistarkastelu on valtioiden välisen vertaistarkastelun mekanismi, jonka avulla YK:n ihmisoikeusneuvosto tarkastelee neljän vuoden välein jäsenvaltioidensa ihmisoikeusvelvoitteiden toteutumista.

Virallisen raportin lisäksi Kolumbiasta on tehty sekä kansainvälisten että paikallisten kansalaisjärjestöjen varjoraportit. Suomen Lähetysseura isännöi 13.3. kolumbialaisessa PCDHDD- ihmisoikeusverkostossa toimivia ihmisoikeuspuolustajia Catalina Lleras Cruzia ja Aura Rodriguezia, jotka edustavat kansalaisjärjestöjä. He esittelevät varjoraportin ihmisoikeusneuvostolle Genevessä 20.3.

Lleras ja Rodriguez kertoivat Lähetysseurassa Kolumbian tilanteesta. Lähetysseura on toiminut vuodesta 1989 Kolumbian luterilaisen kirkon (IELCO) kumppanina. Lähetysseuralla oli maassa työntekijöitä, jotka evakuoitiin vuonna 1999 väkivaltaisuuksien takia. Lähetysseura tukee edelleen IELCOn sekä kirkollisia että kehitysyhteistyöhankkeita, samoin Luterilaisen maailmanliiton Kolumbian-maaohjelmaa. Ohjelman avulla tuetaan paikallisia järjestöjä sekä niiden taistelussa ihmisoikeuksien ja kestävän kehityksen puolesta että toiminnassa humanitaaristen kriisien ratkaisemiseksi.

Lapsiakin värvätään taisteluihin

Catalina Lleras Cruz ja Aura Rodriguez totesivat, että maan ihmisoikeustilanne on viime vuosina huonontunut entisestään. Yli 40 vuotta kestäneen aseellisen konfliktin osapuolina ovat armeija, puolisotilaalliset joukot ja sissiliikkeet. Käynnissä on neuvottelut hallituksen ja FARC-sissijärjestön kanssa, mutta toinen sissiliike ELN ja lukuisat puolisotilaalliset joukot ovat niiden ulkopuolella.

Vaikka puolisotilaallisten joukkojen lakkauttamisesta sovittiin jo edellisen presidentin aikana, ne toimivat edelleen. Puolisotilaalliset joukot puolustavat valtion pääomaa ja yksityistä pääomaa, esimerkiksi kaivosyhtiöitä. Joukkoihin värvätään pakottamalla, nykyään yhä useammin jopa kahdeksanvuotiaita lapsia, tai rahalla, koulutuksen tarjoamisella ja arvostuksen lisääntymisellä.

”Aseellisen konfliktin uhreina ovat erityisesti afrokolumbialaiset ja alkuperäiskansat, joita esimerkiksi kaivosfirmat ajavat pois saadakseen maat haltuunsa. Kolumbiassa on yli neljä miljoonaa, joidenkin lähteiden mukaan jopa yli viisi miljoonaa, maan sisäistä pakolaista. Tämä on eniten maailmassa Sudanin jälkeen” Aura Rodriguez kertoi. ”Heistä 90 prosenttia on naisia ja lapsia.” Sisäisistä pakolaisista 22 prosenttia kuuluu afro-kolumbialaisiin, ja 7 prosenttia alkuperäiskansoihin. Afro-kolumbialaiset ovat heikoimmassa asemassa oleva ryhmä koko maassa. Jotain kertoo se, että ryhmän lukutaitoprosentti on vain 30, kun kun lukutaidottomia Kolumbian koko väestöstä on 16 prosenttia.

Rangaistus seuraa ani harvoin

Yksi suuri ongelma on rangaistuksetta jättäminen. ”Murhien ja tappojen määrä on Kolumbiassa noin 35 sataa tuhatta henkeä kohden, kun se koko maailmassa on noin 7. Silti jokaista 100 ihmisoikeusloukkausta kohti määrätään rangaistus vain kahdessa tapauksessa”, Catalina Lleras Cruz totesi. Kymmeniä tuhansia ihmisiä on myös kadonnut ja kidnapattu.

Lainsäädännössäkin on otettu askel taaksepäin: kun perustuslakioikeusistuimen mukaan ihmisoikeusrikkomukset tulisi käsitellä siviilioikeudessa, ne on uudessa laissa määrätty käsiteltäväksi armeijan sisäisessä sotilastuomioistuimessa.

Naisia pidetään vallankäytön aseena. Valtapiirit ikään kuin merkataan naisia ja lapsia raiskaamalla. Kolumbiassa on myös hyvin vaarallista olla ammattiyhdistysaktiivi, ihmisoikeusjuristi tai yleensä ihmisoikeuksien puolustaja.

Kolmanneksi epätasaisin tulonjako

Kolumbiassa on maailman kolmanneksi epätasaisin tulonjako. Sen edellä ovat vain Haiti ja Angola. Maan väestöstä 45 prosenttia elää virallisen köyhyysrajan alapuolella, ja maaseudun väestöstä jopa 68 prosenttia. Silti esimerkiksi EU on vähentämässä humanitaarista tukeaan Kolumbialle. Sen mukaan Kolumbia on noussut ylemmän keskitulon maaksi.

Kolumbialaiset vieraat esittivät suomalaisille toivomuksen siitä, että kolumbialaisia kansalaisjärjestöjä kuunneltaisiin ja Kolumbian humanitaarista kriisiä pidettäisiin esillä mediassa.

Vieraat kävivät esittelemässä ihmisoikeusraporttiaan myös Suomen ulkoministeriössä. Suomi on juuri hyväksynyt Latinalaisen Amerikan ja Karibian toimintasuunnitelman, jossa Kolumbialle on kaavailtu kauppapoliittista merkitystä varsinkin kaivosteollisuuden alalla. Tämä on herättänyt huolta alkuperäiskansojen ihmisoikeuksien puolesta.