Siirry suoraan sisältöön Siirry alapalkkiin

Kirkon lähetystyöntekijäkoulutus täyttää 150 vuotta

Ensimmäisen lähetyskurssin opiskelijat kurssin loputtua vuonna 1868:  Takana: K.E. Jurvelin
Ensimmäisen lähetyskurssin opiskelijat kurssin loputtua vuonna 1868: Takana: K.E. Jurvelin

Evankelis-luterilainen kirkko viettää tänä vuonna lähetystyöntekijäkoulutuksen 150-vuotisjuhlaa. Kirkon vanhin lähetysjärjestö Suomen Lähetysseura aloitti ulkomaantyöntekijöiden koulutuksen 17.11.1862. Näiden vuosien aikana Lähetysseura on lähettänyt noin 1700 ulkomaantyöntekijää.

Suomen ensimmäinen lähetysjärjestö, Suomen Lähetysseura, perustettiin 19.1.1859. Alkuvuosina se teki lähetystyötä tunnetuksi suomalaisten parissa lehtiensä Lähetyssanomien ja Missionin avulla.

Koko 1800-luvun lähetystyöntekijäkoulutukseen otettiin pelkästään miehiä. Koska yleistä oppivelvollisuutta ei vielä ollut, useimmilla lähetystyöhön hakeutuneilla oli heikko koulutustaso. Pääsyvaatimuksia olivatkin hyvä luku- ja kirjoitustaito sekä ”herännyt omatunto, hyvä tieto kristinopin kappaleissa, hyvän luonnon lahja ja hyvä terveys”.

Koulutus kesti kuusi vuotta, ja sen aikana opetettiin mm. suomen kieltä, historiaa, maantiedettä sekä teologiaa. Opetusohjelmaan kuului myös saksaa, englantia ja kreikkaa. Ensimmäiset Lähetysseuran työntekijät lähtivät ulkomaantyöhön kesällä 1868. Määränpää oli Lounais-Afrikassa, nykyisen Namibian pohjoisosassa.

Naisia alettiin kouluttaa lähetystyöhön vuonna 1906. Tällöin pohjakoulutukseksi jo vaadittiin tyttökoulun kurssi tai opettajaseminaari. Naislähetyskoulussa otettiin myös ensimmäisenä huomioon kulttuuriset kysymykset.

Nykykurssi käydään kirkon erikoistumiskoulutuksena

Nykyään ulkomaantyöhön koulutettavat opiskelevat työnsä ohella. Koulutus kattaa valmennusosion, perehdytyksen, työnohjauksen sekä paluukoulutuksen. Valmennukseen kuuluvat lähiopintojaksot, yhteensä 35 päivää, sekä etätyöskentely esseineen ja lopputöineen.

Kurssikirjallisuus sisältää mm. ekumeniikkaa, missiologiaa, kontekstuaalista teologiaa sekä kulttuuri- ja uskonto-opintoja. Kurssiin kuuluu myös katastrofi- ja kriisityön koulutus, kulttuurisopeutumisen valmennus, aidstyön perusopinnot sekä ihmisoikeusperustainen kehitysyhteistyön koulutus. Myös raamattukoulutus kuuluu edelleen koulutusohjelmaan.

Koulutuksen aikana uusi työntekijä perehdytetään Lähetysseuran toimintaan, hänet tutustutetaan tulevaan työtehtävään, paikalliseen yhteistyökumppaniin sekä uuden työympäristön kysymyksiin.
Työnohjaus tukee työssä oppimista sekä työntekijän hyvinvointia. Kun ulkomaantyöntekijä palaa Suomeen, hän osallistuu koulutukseen, joka helpottaa paluuta suomalaiseen yhteiskuntaan.

Koulutus on tarvittaessa englanninkielinen, ja se järjestetään yhteistyössä Kirkon koulutuskeskuksen ja Seurakuntaopiston kanssa.

Lähetystyöntekijöitä tarvitaan edelleen

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kuuden lähetysjärjestön kautta ulkomaantyössä oli viime vuoden lopussa 354 työntekijää. Näistä 185 toimi Lähetysseuran työyhteydessä.

Lähetysseuran – kuten kirkon lähetysjärjestöjen – ulkomaantyöntekijöiden määrä on laskenut. Yhteistyökumppanit kouluttavat työntekijöitään, ja monen suomalaisen tilalle on astunut paikallinen työntekijä.

Suomalaisia työntekijöitä tarvitaan kuitenkin edelleen. Lähetysseuran lähettämät työntekijät toimivat yliopistojen ja raamattukoulujen opettajina, seurakunta- ja raamatunkäännöstyössä sekä kristillisen kasvatuksen parissa. Heitä toimii myös kehitysyhteistyötehtävissä sekä vammaisten ja syrjittyjen parissa.

Juhlaseminaarissa keskustellaan uskonnosta ja vallasta

Juhlavuoden kunniaksi Lähetyskirkossa järjestetään 16.11.2012 seminaari, jossa puhutaan mm. nykyaikaisen lähetystyön mahdollisuuksista, naisten asemasta sekä uskonnosta ja vallasta. Vierailevina puhujina ovat Kirkkojen maailmanneuvoston apulaisjohtaja Isabel Phiri, professorit Tinyiko Maluleke Etelä-Afrikan yliopistosta ja Mika Vähäkangas Lundin yliopistosta sekä Kirkon koulutuskeskuksen johtaja Kari Kopperi.

Seminaarin ohjelma löytyy Lähetysseuran verkkosivulta

Tue lähetystyöntekijää

 

E. Juntunen
E. Juntunen
  J. Nissinen
  J. Nissinen
M. Rautanen
M. Rautanen