Siirry suoraan sisältöön Siirry alapalkkiin

Kirkon kautta tullut Lähetysseuran hätäapu auttoi uuden sadon alkuun Senegalissa

Maapähkinä on tärkeä proteiininlähde
Maapähkinä on tärkeä proteiininlähde

Senegalilainen Babacar Sarr kiittää siemenviljasta, jota hän sai hätäapuna heinäkuussa. Edellisen vuoden kuivuus pilasi sadon, niin että hänen vilja-aittansa oli tyhjä kylvöaikaan viime kesänä.

-Kaikki tämä on kasvanut näin pienestä siemenestä, sanoo Babacar Sarr ääni vavahtaen ja osoittaa vieressä avautuvaa vihreää peltoa. Toisessa kädessä hänellä on maapähkinä.

Tattaguinen kylässä Keski-Senegalissa asuva Sarr on lähtenyt pellolleen jo ennen auringonnousua. Ikää hänellä on jo 80 vuotta, mutta hän nousee vikkelästi pystyyn tervehtimään vieraita. Senegalin luterilaisen kirkon kehitysyhteistyöosaston johtajan ja sihteerin mukana Sarria ovat tulleet tervehtimään Lähetysseuran kehitysyhteistyön koordinaattori Tiina Tuominen ja katastrofityön koordinaattori Mari Tuohimaa. Lisäksi mukana on paikallinen poliitikko Mahawa, joka auttoi kirkkoa hätäaputyössä keväällä ja kesällä.

Babacar Sarr on onnellinen saamastaan tuesta: heinäkuun 7. päivä hän sai 50 kilon säkin maapähkinöitä, jotka hän kylvi samana päivänä. Maapähkinää käytetään Senegalissa paljon ruuanlaittoon, ja se on tärkeä proteiininlähde.

-Meillä ei ole ollut varaa viljellä maapähkinöitä moneen vuoteen. Te autoitte meitä. Nyt maapähkinäsato riittää perheen tarpeisiin. Miten voin kiittää teitä!

Babacar Sarr perheineen oli yksi 10 000 senegalilaisesta, jotka saivat hätäapua Senegalin luterilaiselta kirkolta. Viime vuoden sateet olivat niukat, ja nälkäkatastrofi uhkasi varsinkin kaikkein haavoittuvimpia kansanosia. Tämän vuoden keväällä monilla asukkailla ei ollut enää siemenviljaa.

Yhteistyössä paikallisviranomaisten, kyläpäälliköiden, pappien ja imaaminen kanssa valittiin kaikkein kipeimmin apua tarvitsevat. Tämän jälkeen Senegalin luterilainen kirkko jakoi Lähetysseuralta saamansa katastrofiavun turvin kyliin ruoka-apua, siemenviljaa, siitoseläimiä sekä pienlainoja maatalouden kehittämiseen.

Kristityt ja muslimit ovat yhdessä rukoilleet sateita, ja heidän rukouksensa on kuultu: koko maassa on satanut enemmän kuin moniin vuosiin. Niinpä pelloilla kasvaa nyt hirssiä, maissia ja durraa sekä maapähkinää. Myös ruoho on kasvanut hyvin, ja lehmät, lampaat sekä vuohet saavat ruokaa laitumella.

Babacar Sarr haluaa rukoilla puolestamme ennen kuin lähdemme pellolta, kertoo Lähetysseuran työntekijänä Senegalissa toimiva Ann-Katrin Store. Siinä me seisoimme pellon laidassa Afrikan paahtavan auringon alla ja rukoilimme yhdessä: kristityt ja muslimit.

Haluamme välittää hänen kiitoksensa kaikille, jotka ovat olleet mukana työssä rukouksin ja lahjoituksin.

Ann-Katrin Store/Paula Laajalahti

***

Kesän 2011 niukat sateet ja siitä johtunut sadon menetys johtivat nälkäkatastrofiin Länsi-Afrikassa. Senegalissa nälkä uhkasi noin 6 % väestöstä, sillä sato oli noin neljänneksen normaalia huonompi. Joillakin alueilla sato menetettiin lähes kokonaan.

Lähetysseura myönsi maalis- ja kesäkuussa yhteensä 200 000 euroa katastrofiapua Senegalin luterilaisen kirkon kautta Fatickin alueelle maan keskiosaan.  Apua jaettiin ensisijaisesti haavoittuville väestöryhmille kuten lapsille, raskaana oleville ja imettäville naisille sekä vanhuksille. Ruokaturvaa parannettiin välittömästi jakamalla ravinnerikasta ruokaa. Pitempiaikaiseen apuun kuului myös uuden siemenviljan jakaminen kylvökauden alussa kesä-heinäkuussa. Avuntarvitsijat määriteltiin haastatteluissa, ja apua annettiin uskontoon tai etniseen taustaan katsomatta.

Lähetysseuran katastrofirahasto tarvitsee lahjoituksia ympäri vuoden. Katastrofi ei odota!

ja sitä kaytetään paljon ruuanlaitossa Senegalissa. Kuva: Ann-Katrin Store
ja sitä kaytetään paljon ruuanlaitossa Senegalissa. Kuva: Ann-Katrin Store