Hallitus aikoo leikata Suomen kehitysyhteistyön rahoituksesta 43%, mikä on enemmän kuin miltään muulta hallinnon alalta. Järjestöjen osalta leikkaukset toteutuvat jopa aiemmin ilmoitettua rajumpina.
Järjestöjen leikkauksesta saatava säästö on alle 0,1 prosenttia valtion vuoden 2015 menoarviosta. Vaikka leikkauksilla saadaan vain pienet säästöt valtiontalouden kannalta, ne tarkoittavat joidenkin järjestöjen työlle jopa loppua. Pahiten leikkaukset vaikuttavat niiden satojen tuhansien köyhien maiden ihmisten elämään, jotka jäävät ilman tukea.
Hallituksen leikkaukset on päätetty saattaa astumaan voimaan heti ensi vuoden alusta ilman minkäänlaista siirtymäkautta, joka mahdollistaisi jo olemassa olevan työn saattamisen loppuun. Vaarana on siis, että jo vuosia jatkunutta hyvää työtä joudutaan keskeyttämään kesken kaiken, ja työhön käytetyt resurssit valuvat hukkaan, ja odotettavissa olevat tulokset jäävät saavuttamatta.
Järjestöjen on tehtävä merkittäviä leikkauksia työhön ilman, että koko hallituskauden linjaukset ovat tiedossa. Nyt on esimerkiksi epäselvää, mikä on vammaisten oikeuksien edistämisen osuus kehitysmaissa vuodesta 2016 eteenpäin. Tähän asti se on ollut painopiste Suomen kehityspolitiikassa. Järjestöjen odotetaan leikkaavan 38% työstään vuodelle 2016, mutta lisätietoa kansalaisjärjestöjen painopistealueista on odotettavissa vasta kesällä 2016. Ainoaksi ohjenuoraksi on annettu neljä hyvin yleisluontoista painopistettä, joissa vammaisten oikeuksia ei mainita. Vaarana on, että järjestöt pakon edessä ajavat alas toimivaa ja tuloksellista työtä, johon niiden kesällä 2016 annettavien linjauksien valossa pitäisikin keskittyä.
Pitäisikö silloin lähteä kolkuttelemaan entisten yhteistyökumppaneiden oville sanomaan: ”Hei, aloitetaanko alusta”
Nyt olisi järkevää odottaa leikkausten kanssa siihen asti, kun tämän hallituskauden kehityspoliittiset linjaukset ovat tiedossa. Muuten Suomen maine luotettavana kehityskumppanina joutuu vaakalaudalle.
Tarmo Heikkilä
Ihmisoikeuksien asiantuntija
