”Joissakin perheissä sato ei riittänyt edes yhdeksi kuukaudeksi vuodessa”, kertoo Maniksha Acharya, nepalilaisen Sahas Nepal -järjestön hankekoordinaattori.
Tämä oli karua todellisuutta monilla alueilla Länsi-Nepalissa ennen kuin Lähetysseura ja sen paikallinen yhteistyöjärjestö Sahas Nepal aloittivat siellä kehitysyhteistyön. Nepalilainen viljelijä ja neljän lapsen äiti Devi Batha kertoi kylänsä surullisesta tilanteesta ennen työn alkua: ilmastonmuutos oli vaikeuttanut viljelyä ja sateet tulivat, miten sattuivat. Nyt tuholaisia oli enemmän eikä vettä ollut riittävästi. Perhe oli joutunut jättämään yhden aterian pois, ja lapset itkivät nälkäänsä.
Aiemmin Batha söi vain kaksi kertaa päivässä ja kasviksia syötiin perheessä noin kerran viikossa. Pääravinto muodostui yksipuolisesta riisistä ja leivästä.
”Nyt syön neljä kertaa päivässä. Syön monia kasviksia, riisiä, linssejä, leipää ja jogurttia, ja juon maitoa. Olen saanut hankkeesta siemeniä. Niistä kasvatan vihanneksia omassa kotipuutarhassani”, hän kertoo.
Batha on saanut työn avulla myös puuta säästävän lieden, joka kuluttaa vähemmän polttopuuta. Siitä syntyy vähemmän savua, joten liesi on terveellisempi koko perheelle. Lisäksi hän on saanut vedensuodattimen puhdistaakseen vettä.
”Hankkeen myötä viljelijät osaavat hyödyntää ilmastonmuutokseen sopeutuvia teknologioita. Sellainen on esimerkiksi kasvisten viljely kasvihuoneissa, mikä on uutta tällä alueella”, hankekoordinaattori Acharya kuvailee.
Perheet, joiden parissa Lähetysseura kehitysyhteistyötä tekee, ovat hyvin syrjäytyneitä ja köyhiä. Heitä muu apu ei tavoita.
”Kaikki naiset ovat alkaneet kasvattaa kotipuutarhoissaan monipuolisesti vihanneksia ja hedelmiä sekä pitämään kanoja tai vuohia. Perheiden ravinto on parantunut, ja he voivat myydä ylijäämän markkinoilla”, Acharya iloitsee muutoksista.
Teksti: Mimosa Hedberg
