Siirry suoraan sisältöön Siirry alapalkkiin

Kehitysmaiden vammaisten ihmisten oikeudet esillä Lähetysjuhlilla

Tansanialainen kasvatustieteiden tohtori Edward Bagandanshwa muistutti erilaisuuden hyväksymisestä Miljardi syytä miksi -puheenvuorossaan. Kuva: Jarmo Kulonen
Tansanialainen kasvatustieteiden tohtori Edward Bagandanshwa muistutti erilaisuuden hyväksymisestä Miljardi syytä miksi -puheenvuorossaan. Kuva: Jarmo Kulonen

Paljon kehitystä on tapahtunut, mutta vammaisten ihmisten ihmisoikeudet eivät vielä toteudu, muistuttivat vammaistyön asiantuntijat kolmelta eri mantereelta.

-Jokainen ihminen on syntymästään lahjakas, ja hänellä on jotain tarjottavanaan muille, Lähetysseuran toiminnanjohtajan sijainen Rolf Steffansson sanoi avatessaan Miljardi syytä miksi -tilaisuuden Vaasan Valtakunnallisilla Lähetysjuhlilla. Lähetysseuran kotimaantyön johtaja Satu Kantola luotsasi tilaisuutta, jossa asiantuntijat kolmelta eri mantereelta kertoivat vammaisten ihmisten todellisuudesta kehitysmaissa.

Yli 40 vuotta vammaisten ihmisoikeuksia ajanut tansanialainen kasvatustieteiden tohtori Edward Bagandanshwa huomautti, että vaikka monet maat ovat allekirjoittaneet ja ratifioineet YK:n vammaisten henkilöiden yleissopimuksen, sen toimeenpano laahaa. Se vaikuttaa käytännössä maailman kaikkien vammaisten ihmisten elämään.

-Kun ajattelen maailman vammaisia, kysyn itseltäni: miksi joitakin hyljeksitään? Meidän täytyy oppia suvaitsevaisiksi, koska olemme kaikki Jumalan luomia, 9-vuotiaana sokeutunut Bagandanshwa sanoi.

Kiinassa vammaisten ihmisten elämä on haastavaa, vaikka hallitus huomioikin vammaisten ihmisten oikeudet nykyään enemmän, Amity Foundationin apulaispääsihteeri ja hankehallintojohtaja He Wen kertoi. Kiinassa vain yhdeksän prosenttia vammaisista ihmistä saa kuntoutuspalveluja.  

-Lisäksi vammaiset ihmiset ovat taloudellisesti eriarvoisessa asemassa. He saavat samasta työstä puolta pienempää palkkaa.

Palestiinalainen viittomakielen ja kuurojen työn asiantuntija Khalil Alawni on ollut Lähetysseuran konsulttina käynnistämässä viittomakielen opetusta Birzeitin yliopistossa. Pätevistä viittomakielen tulkeista ja opettajista on Alawnin mukaan Palestiinassa huutava pula.

-Monilla opettajilla ei ole pätevyyttä opettaa kuuroja lapsia. Positiivista on se, että Lähetysseuran tuella aloitamme viittomakielen kurssin yliopistossa. Se on ainut laatuaan koko Lähi-idässä.

Positiivista muutoksista Alwni mainitsi myös lakimuutoksen, joka takaa sen, että kuurot saavat tulkkausapua oikeudenkäynneissä.

-Nykyään kuuroilla on oltava tulkki. Ilman tulkkia oikeudenkäyntiä ei voi käydä.

”Maailman suurin vähemmistö tulee huomioida kehitysneuvotteluissa”

Lähetysseuran vammaistyön asiantuntija Pirkko Nummela toi tuulahduksen Etiopiasta ja kertoi 14-vuotiaan syntymästä saakka sokean tytön tarinan. Tyttö pääsi vaikeuksien kautta kouluun ja käy nyt neljättä luokkaa Dessien kaupungissa Etiopiassa.

-Zinet pääsi Mekane Yesus -kirkon kaksi vuotta sitten aloitetun vammaistyön piiriin viime vuonna. Hän on saanut työn kautta tukiopetusta koulussa ja koulutarvikkeita. Zinetille kuten muillekin vammaisille ihmisille on erittäin tärkeää, että hänet on huomattu ja häntä pidetään arvokkaana ihmisenä ja hänestä huolehditaan.

Puheenvuorossaan teologi ja YK:n nuorisodelegaattina vuonna 2013 toiminut Tytti Matsinen korosti heikoimmassa asemassa olevien vammaisten nuorten oikeuksia ihmisarvoiseen elämään, johon kuuluu riittävä toimeentulo ja turvallisuus. Hän myös muistutti YK:n vuosituhattavoitteiden jälkeisistä kehitystavoitteista, joista sovitaan ensi vuonna. 

-Kehitystavoitteet voidaan kyllä laatia ilman vammaisia, mutta mikäli vammaisia – maailman suurinta vähemmistöä – ei huomioida, ei niitä koskaan tulla täysin saavuttamaan.

 

Teksti: Laura Meriläinen-Amaumo