Suomen Lähetysseuran kehitysyhteistyö sai viime keväänä hyvät arvosanat, kun ulkopuolinen konsulttiyritys totesi sen tulokselliseksi ja läpinäkyväksi. Arvion mukaan Lähetysseura on myös onnistunut vahvistamaan niin omaa kuin yhteistyökumppaniensa kykyä kehityksen edistämisessä. Hallintoon ja raportointiin käytetty aika ja raha voi joskus tuntua turhalta byrokratialta ja varojenkäytöltä, mutta laatu ei synny itsestään. Työn vaikuttavuuden parantamisessa toiminnan ja talouden seuranta ja erilaiset ohjeistot ovat olennaisessa asemassa. Ne ovat osa myös paikallisten yhteistyökumppaneiden osaamisen kasvattamista.
”Me saamme neljännesvuosittain talousraportit jokaisesta hankkeesta. Uutta rahaa ei lähetetä ennen kuin edellisen rahalähetyksen käytöstä on raportoitu. Narratiiviset eli sanalliset raportit tulevat puolivuosittain ja vuosittain tulevat vuosiraportit sekä ulkopuolisten tilintarkastajien laatimat tilintarkastuskertomukset”, kertoo kehitysyhteistyökoordinaattori Sirkka Pohja.
Kehitystä kylän ainoan sähkölampun alla
Kehitysyhteistyöhankkeita seurataan hyvin monella tasolla: Lähetysseuran lisäksi seurantaa tekevät paikalliset yhteisöt itse, hanketta toteuttava kumppani sekä valtio että ulkopuoliset tilintarkastajat ja evaluoijat niin toteutusmaassa kuin Suomessa.
Kehitysyhteistyökoordinaattorit tekevät myös tarkastusmatkoja paikan päälle. Sirkka Pohja teki yhden sellaisen äskettäin Kambodzhaan, jossa hän yhdessä Raija Hurskaisen kanssa tarkasti perinpohjaisesti syrjäisessä Mondulkirin läänissä bunong-vähemmistökansan parissa tehtävän READ-lukutaitohankkeen (Research, Education and Development).
”READ-hanke on yksi paikallisen yhteistyökumppanimme ICC:n (International Cooperation Cambodia) hankkeista. Se tähtää bunongien kielen ja kulttuurin säilymiseen koulutuksen ja vaikuttamistoiminnan avulla. Toimintamuotoja ovat kyläopettajien koulutus, kaksikieliset lukutaitoluokat, kyläkirjastot ja materiaalituotanto. Mondulkiri on metsäistä ja hyvin harvaan asuttua aluetta. Tieyhteydet ovat huonot, ja sadekauden aikana pääsy joihinkin kyliin on vaikeaa”, Sirkka kertoo.
ICC:n keskustoimisto on pääkaupungissa Phnom Penhissä, josta käsin se hallinnoi useita hankkeita eri puolilla maata. READilla on oma toimisto Mondulkirissa.
”Meidän tehtävämme oli lyhyesti sanottuna tarkastaa, vastaako hankkeen toteutus sitä, mitä on raportoitu. Tutkimme, ovatko hankedokumentit – suunnitelmat, budjetit, kirjanpito, toimintaraportit – yhteneviä niin Lähetysseurassa kuin ICC:ssä ja paikan päällä Mondulkirissä. Selvitimme ICC:n sisäiset seurantamenetelmät ja erilaiset ohjeistukset sekä sen, miten ne toimivat hanketasolla. Teimme haastatteluja, vertailimme tietokantoja ja hankedokumentteja sekä kävimme läpi hallinnolliset käytänteet ja kirjanpidon aina työsopimuksia, palkanmaksuja ja ajopäiväkirjoja myöten.”
Pelkkää paperien tutkimista tarkastusmatka ei ollut. Sirkka ja Raija halusivat myös nähdä toimintaa käytännössä, siksi he tekivät pistokäynnit viiteen kylään läänin eri puolille. Lukutaitoluokkia on kaikkiaan 31 kylässä ja Sirkka ja Raija valitsivat kylät listasta niin, että hankkeen työntekijät tai kyläläiset eivät etukäteen tienneet, mihin kyliin tarkastajat menisivät.
”Yhden kylän kohdalla meille sanottiin, ettei sinne kannata mennä: Siellä ei valot toimi tällä hetkellä, joten siellä ei ehkä ole opetustakaan. Lukutaitoluokat nimittäin kokoontuvat iltapimeällä, kun väki on palannut pelloiltaan. Kylissä ei ole sähköä, mutta hankkeen puolesta on jokaiseen lukutaitoluokkaan asennettu pieni aurinkopaneeli ja lamppu, jonka valossa opetus tapahtuu. Me kuitenkin pidimme päämme ja halusimme juuri siihen kylään.”
”Mukanamme tulleilla hanketyöntekijöillä oli korjausvälineet mukana, joten ensitöikseen he laittoivat valot kuntoon. Seitsemän aikaan väkeä alkoi kokoontua luokkahuoneeseen vieraita tapaamaan. Vähän sen jälkeen tuli opettaja aivan innoissaan siitä, että valot taas toimivat. Hän oli ollut käyttämässä sairasta lastaan hoidossa ja oli vähän myöhässä. Liitutaululla näkyi edellisen päivän päivämäärä, joten totesimme, että lukutaitoluokka oli kokoontunut, vaikka valot eivät toimineetkaan.”
Hyvät ohjeistukset helpottavat työtä
Lähetysseuran oma tärkein laatutyökalu on pari vuotta sitten laadittu hankemanuaali, joka on käännetty myös yhteistyökumppanien käyttöön. Suomen ulkoasiainministeriön ohjeistukset huomioon ottava hankemanuaali on nykyisin kaikkien uusien hankesopimusten pohjana ja siihen liittyen on järjestetty koulutusta yhteistyökumppaneille.
”Kumppanimme ovat kokeneet ohjeistukset toimintaa tukeviksi ja helpottaviksi. He eivät koe niitä epäluottamuslauseina vaan päinvastoin kysyvät, löytyykö ohjeistusta sille ja sille asialle, esimerkiksi tilintarkastajien valintaan tai korruptiota vastaan.”
”ICC on itse kehittänyt prosesseja ja raportointia hyvin pitkälle. Tarkastusmatkan lopuksi saatoimmekin todeta, että READ-hanke on hyvin suunniteltu ja hoidettu”, Sirkka Pohja toteaa. Seuraavaksi hän onkin lähdössä Etiopiaan, jossa Lähetysseuran pitkäaikainen kumppani on laajasta kehitys- ja sosiaalityöstään tunnettu Mekane Yesus -kirkko.
Kirsi Elo
Lue lisää Kambodzhasta:
Alkuperäiskansojen asemaan merkittäviä parannuksia Kambodzhassa
Lukutaito avaa uusia teitä Koillis-Kambodzhan bunongeille
