”Emme saa sadetta silloin, kun sitä tarvitsisimme. Viime vuonna oli rankkasade juuri sadonkorjuun aikaan. Kun olisimme tarvinneet vettä riisin istutukseen, ei satanut. Koska hyönteiset tykkäävät kuumasta ilmastosta, nykyään myös täällä on paljon hyönteisiä ja hyttysiä. Ne aiheuttavat meille tauteja”, kertoo nepalilainen 18-vuotias Sangita Shahi. Hän asuu Länsi-Nepalissa, joka on maan vähiten kehittynyttä aluetta.
Shahi on yksi niistä nuorista, jotka ovat mukana Lähetysseuran tukemassa nuorten ryhmässä, ja siellä hän on saanut tietoa muun muassa ilmastonmuutoksesta. Lähetysseuran tuella kyläyhteisöjä koulutetaan ilmastokestävästä maanviljelystä. Se tarkoittaa tekniikoita, joiden avulla viljely on mahdollista vaikeista sääoloista huolimatta. Viljelijät saavat esimerkiksi paremmin kuivuutta kestäviä siemeniä, ja heitä koulutetaan kotitaloudessa syntyvän harmaan veden kierrättämiseen ja tippakastelun ja kasvihuoneiden hyödyntämiseen.
”Olen auttanut äitiäni tekemään keittiöpuutarhan, jossa on erilaisia kasviksia, hedelmiä ja kukkia. Keräämme tiskaamisesta ja käsienpesusta syntyvän veden keräyslampeen ja käytämme sen keittiöpuutarhan kastelemiseen”, Sangita kertoo.
Keittiöpuutarhat parantavat alueen perheiden ruokaturvaa ja ravitsemusta. Aiemmin yhteisöissä syötiin hyvin vähän vihanneksia: ainoastaan palkokasveja ja chilipippuripikkelssiä. Lähetysseuran hankkeen myötä perheet ovat alkaneet kasvattaa monipuolisesti kasviksia ja hedelmiä. Sangita syö vihanneksia nyt päivittäin: aamulla leipää ja paistettuja kasviksia, ja koulun jälkeen erilaisia hedelmiä, kuten guavaa, appelsiinia ja banaania.
Muuttuvaan ilmastoon sopeutuminen on yksi Lähetysseuran kehitysyhteistyön painopiste. Tällä hetkellä Lähetysseura ilmastoon liittyviä kehityshankkeita on yhdeksässä eri maassa.
Lähetysseuran kehitysyhteistyön kautta 6500 ihmistä sai koulutusta katastrofeihin varautumisesta ja 1700 kotitaloutta hyötyi menetelmistä, jotka tukevat ilmastonmuutokseen sopeutumista, vuonna 2022. Yli 5400 pienviljelijää hyötyi menetelmistä, joilla lisättiin kestävää maataloustuotantoa ja markkinoille pääsyä.
Teksti: Minna Havunen
