Etiopialaiset kuurot lapset tarvitsevat nykyistä enemmän tukea koulunkäyntiinsä. Ilman riittävää tukea koulu katkeaa usein viidennellä luokalla. Aiheesta väittelevä Mekonnen Mulat pitää tilannetta huolestuttavana.
Lähetysseuran työntekijä, erityisopettaja Mekonnen Mulat väittelee 28. marraskuuta Jyväskylän yliopistossa. Hän selvittää väitöskirjassaan etiopialaisten kuurojen ja huonokuuloisten oppilaiden sosio-emotionaalisia ongelmia ja minäkäsitystä eri koulumuodoissa. Lapset opiskelivat joko erityiskoulussa, erityisluokilla tai yhdessä kuulevien kanssa.
Mekonnen toteaa, ettei pelkkä kouluun pääsy takaa sitä, että oppilas saisi myös koulunsa päätökseen.
– Olen seurannut kuurojen opetuksen tilannetta pitkään ja törmännyt toistuvasti siihen ongelmaan, että kuurot ja huonokuuloiset viidesluokkalaiset keskeyttävät koulun, Mekonnen toteaa.
Erityisen usein keskeyttävät ne, jotka siirtyvät erityisluokasta 5. luokalle yleisopetukseen, jossa ei ole heille minkäänlaisia tukitoimia, ei viittomakielisiä opettajia eikä tulkkeja. Tutkimukseen osallistuneet kuurot olivat noin 14-vuotiaita siirtyessään tälle luokalle.
Kuurojen lukutaito on huonompi
Väitöstutkimuksen tuloksista selvisi, että kuuroilla ja huonokuuloisilla oppilailla on kuuleviin verrattuna heikompi minäkäsitys ja koulumenestys. Lukutaito ja suhde vanhempiin on myös huonompi.
Erityisluokilla olevien oppilaiden akateeminen minäkuva ja koulumenestys laskivat, kun he siirtyivät yleisopetukseen. Erityiskouluissa opiskelevilla lapsilla ei sen sijaan viidennelle luokalle siirtyessä tapahtunut muutoksia. Akateeminen minäkuva tarkoittaa oppilaan omaa käsitystä omasta koulumenestyksestään.
Kaikkien ryhmien oppilaiden sosiaalinen minäkuva kehittyi positiivisesti viidennelle luokalle siirtymisen myötä. Sosiaalinen minäkuva on oppilaan oma kuvaus siitä, miten hän kokee suhteensa sosiaaliseen ympäristöön, vanhempiin, luokkakavereihin ja ystäviin.
Vain joka 10. pääsee kouluun
Etiopiassa on arvioiden mukaan yli 500 000 kuuroa, heistä suurin osa lapsia ja nuoria. Kuurojen ja huonokuuloisten oikeus koulutukseen on suuri haaste sekä Etiopiassa että muissa kehittyvissä maissa. Kielteiset asenteet ja haitalliset kulttuuriset uskomukset vaikeuttavat lasten kehitystä ja voivat johtaa jopa eristämiseen.
– Monet etiopialaiset kuurot ovat vielä koulutuksen ulkopuolella etenkin maaseudulla. Vaikka tilanne on parantunut, kuuroista lapsista vain alle 10 prosenttia pääsee kouluun. Melkein kaikki oppivat viittomakielen vasta koulussa, kertoo Mekonnen.
Koulun aloittavien kuurojen lasten ikä vaihtelee kuudesta viiteentoista vuoteen.
Viittomakieli on tärkeä
Väitöstutkimus auttaa päättäjiä ymmärtämään kuurojen kommunikointitarpeet ja erityisesti viittomakielen tärkeyden, kun he suunnittelevat kuurojen opetuksen kehittämistä.
Erityisopettaja Mekonnen Mulat on tehnyt 20 vuotta merkittävää pioneerityötä kuurojen opettamisen ja opetuksen kehittämisen parissa Etiopiassa. Hän kouluttaa opettajia, tuottaa työtovereidensa kanssa opetusmateriaalia ja tukee kuurojen työllistymistä ja yritysten perustamista. Hän on valmistunut biologian opettajaksi Addis Abeban yliopistosta ja suorittanut sekä erityispedagogiikan että molekyylibiologian maisterin tutkinnot Suomessa. Hän toimii projektikoordinaattorina Lähetysseuran tukeman Hosainan kuurojen koulun alaisuudessa.
Raportti kiittää Lähetysseuran työtä kuurojen parissa
Suomen kehityspolitiikasta ja sen tuloksista julkaistiin marraskuun alussa kattava raportti. Raportissa nostetaan esille se, että Lähetysseuran työn ansiosta Etiopian maaseudulle on saatu satoja kuurojen lasten luokkia.
Raportti kertoo hallituksen kehityspolitiikan tuloksista vuosilta 2015–2018.
Se kiittelee sitä, että yhä useampi lapsi on koulussa. Huolestuttavaa on, että lasten oppimistulokset ovat kehitysmaissa heikkoja.
Lähetysseuran tukeman työn ansiosta Etiopiassa 10 000 kuuroa lasta on päässyt kouluun ja tavallisten koulujen yhteyteen on perustettu 450 kuurojen luokkaa. Myös korkeakoulut ja yliopistot ovat avanneet ovensa kuuroille. Nämä muutokset ovat tapahtuneet viimeisen 10 vuoden aikana. Lähetysseuran työ kuurojen aseman parantamiseksi jatkuu edelleen.
