Suomen Lähetysseura järjesti viime perjantaina paneelikeskustelun, jossa asiantuntijat ja kolumbialaiset ihmisoikeustoimijat keskustelivat rauhasta, yritystoiminnasta ja ihmisoikeuksista sekä kolumbialaisten siviilien arjesta.
-50 vuotta jatkuneen konfliktin maansisäisten pakolaisten määrä on maailman suurin, lokakuussa 2014 heitä oli 5,7 miljoona. 87 prosenttia maansisäisistä pakolaisista tulee alueilta, joilla on kaivos- ja energiateollisuutta. Pakolaisista 30 prosenttia on afrokolumbialaisia, Lähetysseuran projektisihteeri Lea Pakkanen muistutti avatessaan paneelikeskustelun.
Kolumbiassa kaivos- ja energiateollisuus levittäytyy yhä aggressiivisemmin alkuperäiskansojen maille. Teollisuuden jalkoihin jäävät ihmiset joutuvat usein jättämään kotinsa painostuksen alaisena. Väkivalta, pelottelu ja uhkailu ovat näillä alueilla arkipäivää. Kansainvälisen kaivos- ja öljyteollisuuden ympärille kietoutuneet sissit, puolisotilaalliset joukot ja valtion armeija ylläpitävät aseellista konfliktia, jonka takia maansisäisten pakolaisten määrä vain jatkaa kasvuaan.
-Viimeisen kymmenen vuoden aikana kaivosteollisuus on toiminut kehityksen moottorina, mutta millä hinnalla? Monikansalliset yritykset toimivat köyhillä alueilla, mutta tuotoista ei valu mitään paikallisille yhteisöille, Lähetysseuran Latinalaisen Amerikan kehitysyhteistyön koordinaattori Noora Simola sanoi.
Liiketoimintaan konfliktialueella liittyy suuria poliittisia ja sosiaalisia ongelmia. Kolumbiassa kaivos- ja energiayhtiöille myönnetään uusia toimilupia alkuperäiskansojen ja afrokolumbialaisten asuinalueille ilman paikallisväestön konsultaatiota.
”Vaadimme reilua kauppaa”
Lähetysseuran ja Ekumeenisen Vastuuviikon kutsumana Suomessa vieraillut Isä Sterlin Londoño Palacios Quibdón hiippakunnasta Chocón osavaltiosta tekee työtä Kolumbiassa konfliktialueilla. Hän pitää kommunikointia paikallisväestön kanssa eettisen kaivostoiminnan perustana.
-Jos yritys haluaa tehdä työtä näillä alueilla, heidän tulisi keskustella alkuperäisväestön kanssa ja tehdä tutkimuksia siitä miten liiketoiminta alueella vaikuttaa ihmisoikeuksiin ja ympäristöön. Jos suomalainen yritys haluaa tehdä töitä alueella, näin tulisi toimia. Vaadimme reilua kauppaa ja luonnonvarojen kunnioitusta.
Lähetysseuran ja Cinemaissí-elokuvafestivaalin vieraana viime viikolla vieraillut kolumbialainen näyttelijä Karent Hinestroza nosti esiin ympäristövaikutukset.
-Kaivostoiminnassa käytettävän elohopean vuoksi vesi on saastunutta. Sen takia naiset synnyttävät lapsia, joilla on epämuodostumia, afrokolumbialaisten elämästä kaivosteollisuusalueella kertovassa elokuvassa Chocó näyttelevä Hinestroza sanoi.
Käynnissä olevat rauhanneuvottelut Kolumbian hallituksen sekä suurimpien sissiryhmittymien FARC:n ja ELN:n välillä ovat antaneet uutta toivoa yhden maailman pisimmän aseellisen konfliktin ratkaisemiseksi. Pysyvän muutoksen saavuttamiseksi myös kaivos- ja energia-alan yritysten pitäisi sitoutua noudattamaan yhteisiä pelisääntöjä.
-Tällä hetkellä on olemassa monenlaisia ohjeistuksia vastuulliseen yritystoimintaan, esimerkiksi YK:n ihmisoikeusperiaatteet ja OECD:n ohjeet monikansallisille yrityksille. Ne perustuvat kuitenkin vapaaehtoisuuteen ja niiden toteutumista on vaikea valvoa käytännön tasolla. Täytyy miettiä pitäisikö meidän oman lainsäädännön säädellä miten meidän yritykset toimivat maissa, joissa kaivostoimintaa tehdään,” ulkoasianministeriön kaupallinen neuvos Kent Wilska sanoi.
”Kirkko rauhaa jalkauttamaan”
Paneelissa nousi esille myös vaaralliset työolosuhteet. Kaivostyöntekijöiden oikeuksiin ja työturvallisuuteen tulee kiinnittää entistä enemmän huomiota.
-Joka päivä kymmeniä työntekijöitä loukkaantuu kaivostöissä ja joka viikko työntekijöitä myös kuolee Kolumbian kaivoksissa. AY-liikkeiden työntekijöitä ja johtajia uhkaillaan ja tapetaan, kertoi Laura Ekholm, Latinalaisen Amerikan hanketoiminnasta vastaava ohjelmasuunnittelija Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskusta.
Panelistit olivat yhtä mieltä siitä, että kirkoilla on globaalisti vaikutusvaltaa edistää Kolumbian marginalisoitujen ihmisryhmien ihmisoikeuksia.
-Kirkkoa arvostavat Kolumbiassa kaikki. Siksi kirkolla on suuri merkitys rauhan jalkauttamisessa, Lähetysseuran Noora Simola tiivisti.
Lähetysseura tukee Kolumbiassa kaikkein heikoimmassa asemassa olevien, kuten alkuperäiskansojen ja afrokolumbialaisten sekä naisten ja nuorten elämää. Lähetysseuran yhteistyökumppaneita Kolumbiassa ovat Kolumbian luterilainen kirkko IELCO ja Luterilainen maailmanliitto.
Teksti: Laura Meriläinen-Amaumo
