Kuurojenkoulu Hosainassa, Lounais-Etiopiassa, alkoi vaatimattomissa puitteissa vuonna 1981. Suomen Lähetysseuran tukema koulu ja työ kuurojen aseman parantamiseksi laajemminkin on kantanut hyvää hedelmää. Alussa kuurojen ei uskottu pystyvän oppimaan mitään, viime vuosina yliopistojenkin ovet ovat auenneet heille. Asenteet muuttuvat pikkuhiljaa. Koulun 30-vuotisjuhlaa vietettiin 17.12.
Koulun pitkäaikainen opettaja ja rehtori Asmelash Ogbamikael aloitti viittomakielisen opetuksen kymmenen kuuron – viiden tytön ja viiden pojan – kanssa väliaikaisissa tiloissa. Kahden vuoden jälkeen päästiin muuttamaan nykyisiin tiloihin. Alkuvuosina koulun toimintaa ja omien rakennusten rakentamista rahoitti Ruotsin Kirkon Lähetys, Suomen Lähetysseura lähetti Seppo Vehkon koulutiloja rakentamaan. Sen jälkeen kuurojenkoulussa on työskennellyt toistakymmentä Lähetysseuran lähettämää opettajaa ja Lähetysseura tukee koulun toimintaa myös kummiohjelman kautta.
Vuosittain kouluun lisättiin yksi luokka lisää. Myös etiopialaisten opettajien määrä lisääntyi pikkuhiljaa, kun kuurojen opettajia koulutettiin Amerikassa. Suomen Lähetysseuran pitkäaikainen työntekijä Mirja Himanen tuli esikoulun ja ensimmäisen luokan opettajaksi koulun viidentenä toimintavuotena. Silloin opetusta annettiin neljänteen luokkaan saakka.
”Osasin tullessani suomalaisen viittomakielen, mutta etiopialainen viittomakieli on aivan erilainen. Kuurojenkoulun opettajat opettivat minua ja opin uudet merkit onneksi aika äkkiä”, Mirja Himanen kertoo.
Nyt kuurojenkoulussa voi käydä peruskoulun esikoulusta 8. luokkaan saakka sekä kaksivuotisen lukion. Lähes kaikki käyvät lukion ja saavat samalla ammattiopetusta metalli- ja puutöistä, tekstiilitöistä ja kampaamoalalta.
Ovet yliopistoon auenneet myös kuuroille
”Koululla on erittäin suuri merkitys kuuroille”, Mirja Himanen kertoo.
”Alussa kuurot eivät saaneen minkäänlaista arvostusta. Ei tiedetty, että kuurokin voi oppia – sitä pidettiin ihan ihmeellisenä asiana.”
”Koulu on sisäoppilaitos ja siellä syntyy kuurojen yhteisö. Kuurojen yhteisössä oppilaat tukevat toisiaan ja viittomakieli kehittyy nopeasti. Koulu on avannut ovet kuuroille tässä maassa päästä opiskelemaan jopa yliopistoihin, mutta hyvin hidas prosessi se on ollut. Vasta viimeisen 5–6 vuoden aikana ovet ovat auenneet. Aiemmin kuuroa ei hyväksytty yliopistoon, vaikka hänellä olisi ollut huippupisteet lukiosta ja hän olisi saanut tulkin mukaansa kouluun. Nyt meidän koulustamme tulleita on jo valmistunut yliopistoista.”
Lähes kaikki Hosainan kuurojenkoulun oppilaat ovat syntymästään saakka kuuroja.
”Heitä on vaikeampi opettaa kuin niitä oppilaita, jotka ovat jo oppineet yhden kielen ennen kuuroutumistaan. Oppilaiden ensimmäinen kieli on viittomakieli. Siinä rinnalla aletaan kyllä heti opetella myös kirjoitettua ja puhuttua kieltä, joka meidän koulussamme on amhara. Kuuroille on tärkeää, että he saavat opetusta omalla äidinkielellään, joka on viittomakieli”, Mirja Himanen kertoo.
Oppilaat tulevat Hosainaan eri puolilta Etiopiaa, enemmistö on maaseudun muslimi- ja ortodoksiperheistä. Mekane Yesus -kirkon eri hiippakunnat kokoavat alueiltaan kuuroja lapsia ja kerran vuodessa on testi uusille hakijoille. Tarve kuurojenopetukselle Etiopiassa on valtava. Jonot kouluun ovat pitkät ja hakijoista voidaan ottaa vain 10–15 prosenttia. Tällä hetkellä koulussa on 225 oppilasta.
Koulun rehtori Taddese Gainore kertoo:
”Asenteet kuuroja kohtaan ovat parantuneet, mutta edelleen saatetaan ajatella, että vanhemmat ovat tehneet jotain pahaa, kun ovat saaneet kuuron lapsen. Viime vuosina olemme kuitenkin saaneet nähdä suurta parannusta kuurojen asemassa. Olemme iloisia siitä, että olemme saaneet nähdä koulumme entisten oppilaiden pääsevän yliopistoihin, menevän naimisiin, saavan lapsia, rakentavan taloja ja perustavan yrityksiä. Jumalan avulla he ovat siihen pystyneet.”
Etiopian kuurot ylpeitä omasta kielestään
Koulun 30-vuotisjuhlassa Etiopian Kuurojenliiton puheenjohtaja, itsekin kuuro Alemayehu Teferi, kertoi Hosainan kuurojenkoulun olevan malli koko maalle siitä, miten kuurojenopetus on järjestetty esimerkillisellä tavalla.
”Me kaikki kuurot olemme kiitollisia Mekane Yesus -kirkolle työstä, jota se on tehnyt kuurojen eteen. Enää Etiopian kuurot eivät häpeä viittoa, vaan ovat ylpeitä omasta kielestään. Kirkon tekemän työn ansiosta kuurojen tilanne on parantunut koko maassa. Tänä vuonna kansainvälisen vammaisten päivän teema oli ympäristön parantaminen sopivaksi vammaisille. Jos kuurot osallistuvat tavalliseen luokkaopetukseen normaalikouluissa, on ympäristö valmistettava heille sopivammaksi. Jos kuuro pääsee opiskelemaan, sen jälkeen hän voi tehdä kaikkea mitä kuulevatkin. Haluan kiittää myös Suomen Lähetysseuraa siitä avusta, jota olemme saaneet kuurojen tilanteen parantamiseksi Etiopiassa.”
Erityisluokkia kuuroille tavallisiin kouluihin
Tällä hetkellä noin 3 prosenttia kuuroista lapsista pääsee kouluun Etiopiassa. Vaikka määrä on edelleen pieni, se on noussut paljon uusien kuurojenluokkien perustamisen ansiosta. Erityisluokkien opettajat eivät kuitenkaan ole saaneet tarpeeksi koulutusta kuurojen opetuksesta, etenkään maaseudulla, minkä vuoksi vuonna 2003 Suomen Lähetysseuran työntekijät Mirja Himanen ja Mekonnen Mulat lähtivät kartoittamaan kuurojen lasten tilannetta koko maassa.
”Kävimme katsomassa, missä kaikkialla kuurojenkouluja on ja mikä niiden tilanne on. Silloin ei vielä ollut mitään koulutusta kuurojen opettajille”, Mekonnen Mulat kertoo.
Lähetysseura otti kartoitus- ja koulutustyön kehitysyhteistyöprojektikseen, rahoitus työhön on tullut Suomen valtiolta ja yhteistyökumppanina hankkeessa on Etiopian evankelinen Mekane Yesus -kirkko.
”Ensin kurssitimme valtion viroissa olevat kuurojen opettajat. Sen jälkeen eteläinen lääni halusi avata luokkia kuuroille, ja siinä työssä olemme nyt. Parhaillaan meneillään olevalla kurssilla koulutamme opettajat 40 uuteen kuurojenluokkaan.”
Social and Educational Programme for the Deaf -hankkeen avulla on pystytty nostamaan kuurojen luokkien määrää seitsemän vuoden aikana 47:stä 243:een. Hankkeen kautta on paitsi kurssitettu opettajia, myös annettu heille materiaalia ja myöhemmin lisäkoulutusta.
Tällä hetkellä Etiopiassa on kuuroille 13 erityiskoulua, jotka antavat päiväopetusta, kaksi sisäoppilaitosta ja 243 erityisluokkaa. Yhteensä näissä kouluissa ja luokissa opiskelee noin 5 000 oppilasta. Kuurojen opettajia on noin 700, joista lähes 100 itse kuuroja. Suurin osa kuuroista oppilaista jatkaa viidenneltä luokalta eteenpäin kuulevien luokissa ilman viittomakielistä tulkkausta, mikä on suuri ongelma. Suomen Lähetysseuran ja Mekane Yesus -kirkon yhteistyö kuurojen tilanteen parantamiseksi jatkuu.
Kati Keski-Mäenpää / Etiopia