Siirry suoraan sisältöön Siirry alapalkkiin

Etiopiassa pääsiäinen on kirkkojen sesonkia – pääsiäisyön kruunaa kana-ateria

Etiopian ortodoksit viettävät pääsiäissunnuntaita edeltävän yön kirkossa kynttilänvalossa rukoillen ja laulaen aina kello kolmeen saakka.
Etiopian ortodoksit viettävät pääsiäissunnuntaita edeltävän yön kirkossa kynttilänvalossa rukoillen ja laulaen aina kello kolmeen saakka.

Kristillinen perinne hallitsee vahvasti etiopialaista pääsiäisen viettoa. Paastoon ja pääsiäistä edeltäviin kirkossakäynteihin osallistuu enemmistö ihmisistä, varsinkin maaseudulla. Kirkossa käydään rukoilemassa ja tunnustamassa syntejä. Ortodoksien sydänseuduilla Lalibelassa ja muualla Pohjois-Etiopiassa on paljon pääsiäisturisteja, enimmäkseen etiopialaisia, mutta myös ulkomaalaisia.

Etiopian ikivanhaan ortodoksikirkkoon kuuluu runsas 40 prosenttia kansasta, protestantteja on lähes 20 prosenttia ja muslimeja lähes 40 prosenttia. Etiopialainen pääsiäisenvietto osuu harvoin samaan aikaan länsimaisen pääsiäisen kanssa, sillä Etiopiassa noudatetaan etiopialaista (geeziläistä) kalenteria. Vuonna 2014 pääsiäinen osui samaan aikaan länsimaiden kanssa. Vuonna 2015 pääsiäissunnuntai on Etiopiassa viikkoa myöhemmin kuin länsimaissa, huhtikuun 12. päivä.

Pitkä paasto

Ortodoksien pääsiäistä edeltää lähes parin kuukauden pituinen paasto. Sen aikana kunnon ortodoksi ei syö lainkaan eläinkunnan tuotteita, ei lihaa, maitoa, juustoa eikä kananmunia. Päivän ensimmäinen ateria syödään vasta iltapäivällä.  

Hiljaisella viikolla ihmiset keskittyvät muistelemaan Kristuksen kärsimyksiä. Silloin tehdään vain pakolliset työt, ystäviä ei halata eikä edes kätellä tervehtiessä. Kirkkojen edustat ja lähikadut täyttyvät suuriin valkoisiin huiveihin kääriytyneistä naisista ja miehistäkin.

Monet käyvät hiljaisella viikolla joka päivä ortodoksikirkossa rukoilemassa ja tunnustamassa syntejä papille. Pappi koskettaa syntinsä tunnustavaa oliivipuun oksalla ja määrää esimerkiksi kymmenen polvirukousta. Jotkut kävelevät koko viikon ilman kenkiä. Joissakin kirkoissa on tapana, että papit pesevät seurakuntalaisten jalat kiirastorstaina. Kaikkein hurskaimmat paastoavat kaikesta ruuasta ja myös juomasta, jopa vedestä, kiirastorstaista pääsiäispäivään. Toiset syövät tänä aikana vain jyviä ja ohravelliä.

Pääsiäisyön juhla-ateria

Pääsiäissunnuntaita edeltävä yö vietetään kirkossa kynttilänvalossa rukoillen ja laulaen aina kello kolmeen saakka. Lapsia viedään harvoin yöllä kirkkoon, mutta jos he jaksavat valvoa, heille kerrotaan kotona tarinoita ja arvoituksia. Myös protestanttikirkoissa juhlitaan ylösnousemusta aamuyöhön saakka.

Pääsiäisyö huipentuu juhla-ateriaan aamuyöllä, kun  on kävelty laulaen kirkosta kotiin. Perheen kesken nautittu öinen ateria on pääsiäisen ehdoton kohokohta.

Pääsiäisenä katkeaa miljoonilta kanoilta kaula ja kana päätyy hautumaan pataan sipulikastikkeen sekaan. Tulisen kanapadan kruunaa sekaan heitetyt keitetyt kananmunat. Mitään parempaa ei aito etiopialainen voi kuvitella. Pääsiäisateriaan kuuluu myös kotitekoinen juusto ja hunajaviini. 

Aterian jälkeen nukutaan muutama tunti. Sitten koti täyttyy sukulaisista, joiden kanssa nautitaan pääsiäislounas, jälleen kanapataa tai lammasta. Päälle puetaan uudet, tai ainakin puhtaat, vaatteet. Ulkomailla asuvat sukulaiset soittavat kotimaahan.

Pääkaupunki Addis Abebassa vaikuttaa nykyään myös länsimainen maallistunut pääsiäisenvietto, jossa kirkon sanoma ei ole keskuksessa. Ihmiset juhlivat yön ravintoloissa ja käyvät konserteissa. Nuoret liikkuvat kaupungin kaduilla ryhmissä ja juovat olutta.

Muslimeille pääsiäinen merkitsee vain yhtä ylimääräistä vapaapäivää. Etiopian pääsiäinen on lyhyt, jo maanantaina mennään töihin.

Teksti ja kuvat Sari Lehtelä