Siirry suoraan sisältöön Siirry alapalkkiin

Etiopialainen Adanech haluaa kouluun henkensäkin kaupalla

Vaikka Adanech joutuu viikonloppuisin kerjäämään voidakseen ostaa ruokaa
Vaikka Adanech joutuu viikonloppuisin kerjäämään voidakseen ostaa ruokaa

Koulutus on kehitysmaiden vammaisille ihmisille useimmiten ainoa tie ulos kerjäämisestä, mutta kouluun pääsyn tiellä on monia esteitä. Nälkä, häätöuhka, sokeus ja liikenteen vaarat eivät ole lannistaneet etiopialaista Adanech Mesgeä (18).

– Kouluun pääsy on mullistanut koko elämäni. Koulutus on tärkein väylä parempaan elämään, hän sanoo.

Sitkeydellä yli esteiden

Syrjäisestä maalaiskylästä kotoisin oleva Adanech Mesge käy neljättä luokkaa alakoulussa Dessien kaupungissa Pohjois-Etiopiassa. Koulu on inklusiivinen eli siellä on myös vammaisia oppilaita. Sokeita koulun oppilaista on noin 40. 

Vaikka Adanech joutuu viikonloppuisin kerjäämään voidakseen ostaa ruokaa, hän sanoo olevansa onnellinen, kun saa käydä koulua.

– Maalla minulla ei ollut mitään. Koulun avulla saan eväitä kehittyä paremmaksi ihmiseksi. 

Nuoren naisen onnea varjostaa pelko häädetyksi tulemisesta. Arjen haasteina ovat myös aasit, ihmiset, autot ja sähköpylväät koulumatkan varrella. Törmäämisiä sattuu, vaikka olisi kuinka varovainen. Markkinapäivät ovat pahimpia. Esteiden ylittäminen vaatii sitkeyttä, rohkeutta ja ympäristön tukea. 

Veli, koulukaverit ja kirkko auttavat

Adanech Mesgen äiti kuoli tytön ollessa kahdeksan. Hän itse selittää tulleensa sokeaksi itkiessään äitinsä kuolemaa. Todennäköisesti hän on sokeutunut silmätulehduksen seurauksena.

Teini-ikäisenä Adanechin elämässä kääntyi uusi sivu, kun hänen isänsä sai kuulla sukulaiselta, että Dessiessä on koulu, jossa vammaisetkin voivat opiskella. Kylästä sinne päästäkseen pitää ensin kävellä kolme tuntia ja sitten istua bussissa kuusi tuntia.

Neljä vuotta sitten Adanech matkasi Dessieen veljensä kanssa, joka auttoi sisartaan löytämään hyvin vaatimattoman vuokrahuoneen läheltä koulua. Veli asui siskonsa kanssa vuoden opastaen tätä kulkemaan kouluun ja muuallekin. Hän on ostanut siskolleen puhelimen sekä sokeain kepin, joka maksoi 120 birriä. Neljän kouluvuotensa aikana Adanech on käynyt kotonaan kahdesti.

Adanech saa valtion avustuksen lisäksi tukea Suomen Lähetysseuran ja Mekane Yesus -kirkon Dessien hiippakunnan vammaistyön hankkeelta, joka kustantaa sokeille opiskelijoille pistekirjoitustauluja ja -paperia, koulupukuja sekä tukiopetusta.

Opettajat ja koulutoveritkin auttavat, mutta aina ei siihen ole Adanechin mukaan riittävästi aikaa.

– Opettaja määrää oppilaita vuorotellen kertomaan, mitä kirjoissa tai taululla lukee. Markkinapäivänä saan usein jonkun oppilaista avukseni kotimatkalle.

Viikonloppuisin on pakko kerjätä

Adanech Mesgen mukaan suurin ongelma vammaisten ihmisten kouluun pääsyssä on köyhyys, jonka vuoksi ei ole varaa kunnon ruokaan ja turvalliseen asumiseen. Nälkäisenä ja häätöuhan alla on vaikeaa keskittyä opiskeluun. Vammaisten osa on kova, sanoo Adanech.

Hän saa valtiolta kuukausittain 350 birrin avustuksen (noin 17 euroa). Vuokraan kuluu 150 birriä ja loput 200 birriä pitäisi riittää ruokaan. Hänellä ei ole varaa syödä koulun tarjoamaa 12 birrin lounasta.

– Syön kaksi kertaa päivässä leipää ja teetä. Toisinaan vuokraisäntäni uhkaa häädöllä. Useimmiten nukun huonosti, koska minulla on nälkä ja pelkään häätöä. Koulussa ei ole ongelmia, mutta olen kyllä miettinyt, jaksanko.

Adanech käy viikonloppuisin kerjäämässä läheisellä Emmanuelin ortodoksikirkolla. 

– Jos on juhlaviikonloppu, voin saada kokoon 10–20 birriä, mutta tavallisena viikonloppuna saa alle viisi birriä (23 senttiä). Häpeän kerjäämistä.

Lauantaisin Adanech käy syömässä etiopialaisen Hope Enterprise -avustusjärjestön tuella.  Lisäksi hän kokkaa hiilikeittimellä pikkuriikkisessä vuokrahuoneessaan pavuista ja herneistä tehtyä shiro-kastiketta, jota hän syö indjera-hapanleivän kanssa. Hän sanoo, ettei pelkää tulen leviämistä tai palovammoja.

Avustuksia pitäisi korottaa

– Kaikki on hyvin, kun veljeni Tsega on paikalla, mutta kun hän on poissa, häätö uhkaa. Veljeni käy töissä kaukana, joten hän on harvoin luonani. 

Adanech Mesgen mukaan tärkeintä olisi korottaa valtion avustusta niin, että se riittäisi kolmeen ateriaan päivässä. Jotenkin pitäisi myös taata turvallinen asuminen. 

– Jos saisimme turvallisen asunnon ja riittävästi ruokaa sekä vaatteita, pärjäisimme.  Vuokraisännät eivät mielellään ota vammaisia ihmisiä vuokralaisiksi ja syyttävät meitä usein väärin perustein saadakseen meidät häädetyiksi. He voivat esimerkiksi syyttää meitä sotkemisesta tai varastamisesta, vaikka emme ole tehneet mitään pahaa. 

Vammaishankkeen neuvonantaja, Suomen Lähetysseuran työntekijä Pirkko Nummela kertoo, että vammaisten koululaisten asema paranee hiljalleen. Adanechin koulu oli ennen ainoa vammaisia oppilaita ottava alakoulu 250 000 asukkaan Dessiessä, mutta nykyisin kaupungissa on muitakin alakouluja, joihin otetaan vammaisia koululaisia.  

– Lisäksi yhdessä Dessien koulussa on juuri aloitettu uudet ryhmät vammaisille lapsille. Siellä oli huhtikuussa 18 oppilasta, joista neljä sokeaa koululaista. Tällä hetkellä Dessiessä on kaksi alakoulua, joissa on erityisryhmät vammaisia lapsia varten ja muissa vammaiset oppilaat ovat tavallisissa luokissa ilman erityisjärjestelyjä tai tukitoimia. Yhteensä näissä luokissa  ei ole kuin muutama vammainen oppilas.Yläkouluihin pitää kaikkiin ottaa vammaisia oppilaita. Kaikissa ei vielä ole, Pirkko Nummela sanoo. 

Suomen Lähetysseura saa vammaishankkeisiin Suomen ulkoasianministeriön kehitysyhteistyövaroja.

Teksti ja kuvat: Sari Lehtelä 

Katso video: Tarinoita koulutieltä

Tule kuulemaan lisää aiheesta Maailma Kylässä -festivaalille su 24.5. klo 15.20, Taiga-lava

Paneelikeskustelu: Tasa-arvo maailman vammaisille – esteet pois koulutukselta

Vammaisten ihmisten oikeudet puhuttavat Suomessa. Mikä on tilanne muualla? Paneelissa keskustellaan kehitysmaiden vammaisten lasten ja nuorten oikeudesta päästä kouluun. Vammaiset nuoret Sambiasta, Nepalista, Etiopiasta ja Suomesta kertovat paneelissa ja videon välityksellä mitä koulutus heille merkitsee, ja mitä sen edistämiseksi pitää tehdä. Keskustelussa ovat mukana myös rap-artisti ja toimittaja Kalle Havumäki Radio Valosta sekä opetusalan neuvonantaja Jussi Karakoski ulkoministeriöstä. Tilaisuuden juontaa helsinkiläinen näyttelijä ja poliitikko Jasmin Hamid. Ohjelmanumero tulkataan viittomakielelle.

Vammaisten oikeudet ja vaikuttamistyö esillä Maailma kylässä -festivaalilla 23.–24.5.

www.maailmakylassa.fi