Istumme bambumatoilla Annapurnan juurella Kaskin piirikunnassa keskisessä Nepalissa. Kärpäset kiusaavat, sillä vieressä sijaitsee kanafarmi. Talon edustalla istuu nepalilainen perhe, jonka luona olen käymässä: Santosh Bhandari, tämän vaimo sekä 10- ja 11-vuotiaat tyttäret.
Näkövammainen Santosh, 31, kasvattaa kanoja ja ajaa vammaisten ihmisten asiaa. Ennen tässä kylässä ei vammaisten erityistarpeita huomioitu, mutta nyt Santosh on aktiivisesti mukana luotsaamassa vammaisille suunnattua vertaistukiryhmää.
”Halusin vammaiset ihmiset ulos kodeistaan”, Santosh kertoo.
Santosh oli vasta 16-vuotias, kun hän meni naimisiin. ”Vielä kymmenisen vuotta sitten olin työtön, autoin vanhempiani heidän maatilallaan ja vietin paljon aikaa kotona.”
Elämää ei helpottanut miehen näkövamma: Santoshin näkö on huomattavasti heikentynyt. Usein näkövammaiset mielletään sokeina, mutta näkövammaisten liiton mukaan heikkonäköiset ihmiset
voivat nähdä eri tavoin. Ihminen ei ehkä näe lukea, mutta pystyy liikkumaan ilman valkoista keppiä, tai jäljellä olevan tarkan näön avulla ihminen kykenee lukemaan, mutta ei näe ympäristöään.
”Kun kävin nuorena koulua, minua kiusattiin, sillä en nähnyt kunnolla. En pystynyt lukemaan tai kirjoittamaan. Lopetin koulun kesken 7. luokalla.”
Sittemmin Santosh aloitti kanankasvatuksen. Miehellä on myös muutamia lehmiä, joista saa hieman maitoa kyläkauppaan myyntiin.
Lehmä potkaisi lasit rikki
Santosh kertoo, että vammastaan huolimatta hän pystyy toimimaan kanatilallaan. Hän kykenee ruokkimaan kanat, vaikkei näe kunnolla edes voimakkaiden lasien kanssa.
”Kerran lehmä potkaisi minua, kun en nähnyt sen liikkeitä. Lasit menivät rikki.”
Santosh lähti mukaan Lähetysseuran tukeman vammaisjärjestön Forward Lookingin toimintaan, kun järjestön kaksi työntekijää vieraili kylässä. He halusivat perustaa alueelle vertaistukiryhmän vammaisille ihmisille.
Nepalissa köyhyys, kouluttamattomuus ja yhteiskunnan hylkivä asenne johtavat vammaisten ihmisten eriarvoisuuteen. Forward Lookingin työntekijä kertoo, että ennen kylävierailua he saivat alueen vammaisista ihmisistä tiedot viranomaisilta. Näin heti alussa viranomaiset otetaan mukaan toimintaan.
”Näin ryhmässä mahdollisuuden, että perheeni sekä vammaiset ihmiset voisivat hyötyä toiminnasta”, Santosh sanoo.
Hän halusi aidosti auttaa alueen vammaisia ihmisiä. Nyt hän luotsaa vammaisten vertaistukiryhmää puheenjohtajana. Mies kutsuu kokoukset koolle ja johtaa niitä. Ryhmäläiset tekevät yhdessä päätökset siitä, kuka saa tukea elinkeinoon, ja tuki voi tulla esimerkiksi vuohien muodossa.
”Kaikki haluavat tietenkin saada tukea, joten välillä päätöksistä ei ole yksimielisyyttä. Minä yritän osaltani neuvotella, että tuki menisi heikoimmille.”
Syrjintä on vähentynyt
Santosh on oppinut ryhmässä vaikuttamis ja johtajuustaitoja. Ryhmäläisiä kannustetaan vaikuttamaan paikallisviranomaisiin, jotta vammaisten oikeudet otettaisiin paremmin huomioon päätöksenteossa.
Minkälaiset ovat Santoshin mielestä vammaisten mahdollisuudet hänen kylässään?
”Vammaisilla ei ole usein kunnollista koulutusta. Osan vamma estää heiltä työnteon.”
Santoshin mielestä on hyvä asia, että ryhmässä panostetaan vammaisten toimeentulon kohentumiseen. Vammaisten olisi myös tärkeää päästä opiskelemaan.
Entä kokevatko vammaiset syrjintää?
”Ennen syrjintää oli paljon. Näinä päivinä ei juurikaan, vaikka toki piilosyrjintää esiintyy yhä. Nyt kun vammaisilla on oma ryhmänsä, ihmiset hyväksyvät heidät paremmin yhteisössä, heidät nähdään eri tavalla ja heitä kunnioitetaan.”
Myös Santosh on saanut perheen toimeentuloon tukea ryhmästä. Hän sai 13 000 rupiaa (noin 90 euroa), jolla hän sai ostettua kanafarmilleen 100 tipua. Maksimissaan ryhmä voi antaa yhdelle jäsenelle 15 000 rupiaa, hieman yli 100 euroa. Nyt kaikkiaan kanoja on yhteensä jo 400. Perheen toimeentulo on kohentunut huomattavasti: Santosh pystyy maksamaan lainojaan takaisin sekä lähettämään tyttönsä hyvään kouluun.
”Elämäni on muuttunut: pystyn elättämään perheeni”, onnellinen mies kertoo.
Vammaisten asema Nepalissa
- Nepalissa arvioidaan olevan yli puoli miljoonaa näkö-, kuulo- tai fyysisesti vammaista ihmistä. Köyhyys, kouluttamattomuus ja yhteiskunnan hylkivä asenne johtavat eriarvoisuuteen muiden ihmisten kanssa.
- Vammaisuuteen liittyy paljon leimoja, ja pahimmillaan heidät eristetään koteihin muusta yhteiskunnasta. Myös lait polkevat vammaisten oikeuksia.
- Lähetysseura edistää Nepalissa vammaisten oikeuksia kahden kehitysyhteistyöhankkeen kautta. Forward Looking -järjestön toteuttamassa hankkeessa kehitetään vammaisten toimeentuloa, koulutusta ja asemaa. Koshishjärjestö puolestaan pyrkii vaikuttamaan lainsäätäjiin, jotta vammaisia ja etenkin psykososiaalisesti vammautuneita koskevat syrjivät lait saataisiin muutettua ja näin vammaisten asema kohentuisi maassa myös rakenteellisella tasolla.
- Työllä saadaan aitoja tuloksia. Vuonna 2019 reilut 1700 vammaista henkilöä
sai Lähetysseuran tuella virallisen vammaisstatuksen. Tämä oikeuttaa heidät erilaisiin valtion etuuksiin.
Teksti ja kuvat: Mimosa Hedberg.
*** Tuettu Suomen kehitysyhteistyövaroin. ***
