Dalitit tarvitsevat tietoa omista ihmisoikeuksistaan mutta myös tukea sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla, todettiin Lähetysseuran järjestämässä seminaarissa 28. syyskuuta eduskunnan Pikkuparlamentissa.
Daliteja – alakastisia tai kastittomia – asuu eniten Nepalissa ja Intiassa mutta myös muualla Etelä-Aasiassa. Kaikkiaan heitä lasketaan olevan 260 miljoonaa. Yhteistä heille on, että heitä syrjitään syntyperänsä vuoksi, koska heidän ajatellaan saastuttavan ylempikastiset jopa kosketuksellaan.
Puolet daliteista elää köyhyysrajan alapuolella, koska heillä ei ole mahdollisuutta koulutukseen eikä ammatin hankkimiseen. Nepalin dalit-komission mukaan 240 kieltoa ja ohjetta rajoittaa edelleen daliteihin kuuluvan ihmisen elämää: miten hän saa viljellä maata, pääsee sisälle temppeleihin, saa julkisia palveluita, työtä tai jopa apua hätätilanteessa.
”Jos olet dalit, sinun odotetaan pysyvän yhteiskunnan laidalla, tekevän raskaimmat, likaisimmat ja vaarallisimmat työt. Ylempikastiset eivät salli sinun parantavan sosiaalista asemaasi. Jos olet syntynyt dalitiksi, sinä ja lapsesi ja heidän lapsensa pyysyvät daliteina koko elämänsä ajan”, kertoo Samaritan Uplift Service järjestön hankekoordinaattori Bimala Gayak, joka on itsekin dalit.
Laki kieltää syrjinnän
Toukokuun 24. päivä tänä vuonna Nepalin väliaikainen parlamentti hyväksyi lain, joka kieltää kastiin perustuvan syrjinnän sekä yksityiselämässä että julkisella sektorilla. Nepal on edelläkävijä, sillä laki on koko maailmassa ensimmäinen, joka kieltää syrjinnän myös yksityisellä alueella. Laki määrää virkamiehille rangaistuksen, jos nämä todetaan syylliseksi syrjintään, ja laissa on myös ohjeet, miten syrjitty voi hakea korvausta. Myös kastiin perustuvaan syrjintään yllyttäminen on rangaistava teko.
Oikeuslaitoksen ja poliisin kouluttaminen sekä laista tiedottaminen yleisesti ovat tärkeitä haasteita, jotta laki toimii myös käytännössä, totesi yksi seminaarin pääpuhujista, Rikke Nöhrlind. Hän toimii International Dalit Solidarity Networkin koordinaattorina.
Nöhrlind mainitsi, että vaikka vuonna 2007 voimaan tullut väliaikainen Nepalin perustuslaki takaa perusoikeudet kastiin perustuvaa syrjintää vastaan, se ei ole suojellut daliteja arkielämässä.
Dalitien asema poliittisessa elämässä on parantunut kuitenkin niin, että heillä nykyään on edustus myös väliaikaisessa parlamentissa. Nepalin dalit-liike on vaatinut aktiivisesti täysiä kansalaisoikeuksia perustuslakiin sekä edustusmahdollisuuksia valtion joka tasolla.
Koulutus ja oman talouden paraneminen mahdollistavat muutoksen parempaan
Seminaarin panelistit totesivat, että köyhyys ja tietämättömyys omista oikeuksista ovat perussyitä dalitien huonoon asemaan. Lukutaito ja koulutus avaavat mahdollisuuden saada tietoa kansalaisoikeuksista. Järjestöjen ihmisoikeusperustainen toiminta auttaa daliteja vaatimaan itse oikeuksiaan sekä toimimaan yhdessä elinolojensa parantamiseksi.
Konkreettisen esimerkin tästä kertoi Samaritan Uplift Servicen toinen koordinaattori Devi Gurung. Badarhjulan kylän maattomat alakastiset asukkaat olivat nähneet valtion iskulauseen ”Koulutusta kaikille”, mutta se ei ollut toteutunut heidän kylässään.
”Kaksi täyttä bussilastillista koululaisia, opettajia ja koululaisten vanhempia matkusti paikallisen kouluviraston eteen vaatimaan oikeuksiaan.”
Myöhemmin kylään saatiin myös kunnon koulurakennus Suomen valtion ja Lähetysseuran tuella.
”Parempi koulutus antaa paremman tulevaisuuden maattomien lapsille”, Devi Gurung painotti.
Samaritan Uplift Service on yksi harvoja järjestöjä, jotka toimivat dalitien aseman parantamiseksi Nepalissa. Järjestön työntekijät ovat nepalilaisia, ja useat heistä ovat daliteja. Järjestö on auttanut syrjittyjä saamaan henkilöllisyystodistuksia, joita tarvitaan mm. lasten koulunkäyntiä varten sekä maankäytön tai järjestöjen rekisteröimiseen. Naisten säästö- ja lainaryhmät ovat auttaneet pientoiminnan alkuun.
Tavallinenkin kansalainen voi vaikuttaa
Kastiin perustuva syrjintä on maailmanlaajuinen ihmisoikeuskysymys, ja sitä voi verrata apartheidiin, todettiin seminaarissa. Kansainvälisten toimijoiden kuten YK:n ja EU:n lisäksi tavalliset kansalaiset voivat toimia dalitien hyväksi allekirjoittamalla vetoomuksia, välittämällä tietoa ja jopa boikotoimalla tuotteita.
Rikke Nöhrlind totesi, että jos kaikki ruohonjuuritasolta vaikuttajiin yhdistävät voimansa, Nepal voi onnistua ihmisoikeuksien täytäntöönpanossa paremmin kuin Intia, jossa muutos on ollut hidasta.
YK:n ihmisoikeustoimisto ja Nepalin dalit-toimisto ovat järjestäneet sadan päivän verkkokampanjan kastiin perustuvan syrjimisen lopettamiseksi.
Lähetysseuran Ääni äänettömälle -kampanjasivulla voi allekirjoittaa vetoomuksen, joka toimitetaan kehitysministeri Heidi Hautalalle. Vetoomuksessa kiinnitetään huomiota dalitien huonoon asemaan ja pyydetään, että Suomi pitää johdonmukaisesti esillä Nepalin valtion kanssa käymässään dialogissa dalitien ihmisoikeuksia ja lainsäädännön toimeenpanoa. Samalla vedotaan, että Suomen valtion myöntämä tuki Nepalille sekä rahoitetut hankkeet arvioidaan säännöllisesti myös siitä näkökulmasta miten ne edistävät dalitien oikeuksien toteutumista.
”Pistäkäämme käytäntöön se, mistä olemme puhuneet täällä”, kehotti Lähetysseuran työntekijä Kirsti Kirjavainen, joka on toiminut Nepalissa vuodesta 1977 ja elänyt mukana dalitien arjessa.
Kirjavaisen mukaan dalitit tarvitsevat yhteistyötä, koulutusta ja kansanvälistä tukea, muitakaan nepalilaisia unohtamatta.
”Jopa nepalilaiset poliitikot tarvitsevat tukeamme.”
***
Paula Laajalahti
Tue Lähetysseuran työtä Tasaus-keräyksen kautta
Linkit:
YK:n ihmisoikeustoimiston ja Nepalin dalit-toimiston verkkokampanja
Ääni äänettömille -vetoomuskampanja
