Arkkipiispa Kari Mäkinen tutustui elo-syyskuussa ensimmäistä kertaa Suomen Lähetysseuran työhön ja luterilaisiin kirkkoihin Tansaniassa ja Etiopiassa. Matka oli arkkipiispan ensimmäinen Afrikan mantereella. Arkkipiispan ja kirkon ulkoasiainosaston johtaja Kimmo Kääriäisen kanssa matkasi Lähetysseuran ulkomaantyön johtaja Rolf Steffansson.
Arkkipiispa tapasi matkallaan Tansanian evankelisluterilaisen kirkon johtavan piispan, tri. Alex Malasusan sekä Etiopian evankelisen Mekane Yesus -kirkon presidentin Wakseyoum Idosan. Molemmat kirkot kuuluvat maailman suurimpiin luterilaisiin kirkkoihin, jäseniä niissä on vajaa 6 miljoonaa.
Juhlallisuuksia suomalaisten ensimmäisellä työalueella Tansaniassa
Tansaniassa arkkipiispa osallistui rannikkoseudun luterilaisen työn 125-vuotisjuhlallisuuksiin. Työn aloitti aikanaan Berliinin lähetys. Matti ja Inkeri Peltola, kaksi Suomen Lähetysseuran ensimmäisistä lähetystyöntekijöistä Tanganyikassa, aloittivat oman työnsä 1948 Maneromangosta, joka on yksi alueen lähetysasemista. 1940-lopulta alkaen alueella työskenteli useampia suomalaisia pappeja, opettajia ja muita työntekijöitä. Työn tuloksena syntyi Uzaramo-Uluguru-alueen luterilainen kirkko, jonka ensimmäinen presidentti, Herb Hafermann, kertoi kirkon jäsenmäärän olleen 3 000 vuonna 1962. Nyt Rannikkohiippakunnassa (Eastern and Coastal Diocese) on luterilaisen kirkon jäseniä noin 90 000.
Arkkipiispa siunasi käyttöön Mkuzan tyttöjen oppikoulun sekä kirkon Tumaini-yliopiston Dar es Salaamin yksikön. Tansaniassa sekä toisen että kolmannen asteen opiskelupaikoista on kova pula. Kirkko haluaa uskonsa mukaisesti olla mukana yhteiskunnan kehittämisessä. Arkkipiispa onnitteli hiippakuntaa sen aktiivisuudesta ja korosti kestävien ja laadun takaavien rakenteiden tärkeyttä sekä äidinkielen asemaa opetuksessa.
Arkkipiispa saarnasi hiippakunnan juhlajumalanpalveluksessa Kisarawessa 2.9. Kuusi tuntia kestäneessä jumalanpalveluksessa hiippakunta sai muun muassa 14 uutta pappia. Arkkipiispa korosti, että on tärkeä pysähtyä ja kiittää siitä, mitä Jumala on antanut. Hän totesi, että maailmanlaajan kirkon tulee kulkea eteenpäin yhdessä, ja että Kristus kulkee kanssamme kohtaamissamme heikoissa ja hauraissa lähimmäisissä.
Kuivuus koettelee Pohjois-Tansaniaa
Arushassa arkkipiispa tutustui Tumaini-yliopiston Makumira Collegen kampukseen. Lähetysseura on ollut mukana rakentamassa Makumiran humanistista tiedekuntaa, joka nyt kouluttaa opettajia, lakimiehiä, yhteiskuntatieteilijöitä ja muusikkoja.
Merussa arkkipiispa seurueineen tutustui maan kuivuusalueeseen. Tansanian pohjoisosassa sateet eivät ole olleet riittäviä tänä vuonna, mikä tarkoittaa sitä, että 30 000 ihmistä kärsii ruoan puutteesta. Paikallinen maanviljelijä Samuel Sarakikya näytti, miten hän sai vajaan puoli säkkiä maissia alueelta, jonka olisi pitänyt tuottaa kymmenen säkkiä.
Voimaantuneita kuuroja ja naisia
Etiopiassa arkkipiispa tutustui 30 vuotta Hosainassa toimineeseen kuurojenkouluun, jonka perustamisessa ja toiminnassa Lähetysseuralla on vahva osuus. Koulun entiset oppilaat kertoivat, mitä koulu on heidän elämässään merkinnyt. Monet heistä toimivat nykyisin opettajina. Ilman omaa koulua heillä ei olisi ollut minkäänlaisia mahdollisuuksia ammattiin ja omaehtoiseen elämään.
Arkkipiispa pääsi myös kurkistamaan Lähetysseuran tukemaan maaseudun kehityshankkeeseen Butajiran seudulla. Hän näki, kuinka alueen naiset ovat voimaantuneet koulutuksen ja muun tuen avulla. He valmistavat muun muassa puuta säästäviä helloja ja saavat niiden myynnistä tuloja.
Rautaisannos tietoa suurlähetystössä
Suomen Etiopian-suurlähettiläs Leo Olasvirta järjesti kirkonmiehille ajankohtaiskatsauksen Etiopian kehitysnäkymistä. Lähetystön asiantuntijat kertoivat seurueelle Suomen osuudesta Etiopian vesi-, opetus- ja maaseutukehityksessä.
Arkkipiispan seurueen Itä-Afrikan matkaan kuului myös tutustuminen Kirkon Ulkomaanavun työhön Somalimaassa.
Rolf Steffansson ja Sari Lehtelä
