Millaisen käsityksen saitte Namibiasta?
”Kyse oli ensimmäisestä vierailustani Namibiaan, ja minulle syntyi maasta erityisen myönteinen kuva. Ihmiset olivat ystävällisiä ja luonto valtavan rikas ja karulla tavalla kaunis. Suomen ja Namibian välinen erityinen ja lämmin suhde nousi esiin monissa käymissämme keskusteluissa.”
Millaisena näette Namibian kirkkojen, ja erityisesti suomalaisille läheisen Namibian luterilaisen ELCIN-kirkon, tilanteen?
”ELCIN on suuri kirkko, jolla on pitkä historia ja rikas seurakuntaelämä. Heidän jumalanpalveluksensa teki minuun vaikutuksen. Siinä oli paljon tuttua suomalaiselle kirkossa kävijälle, mutta myös sellaista, joka nousee heidän omasta perinteestään. Oli upeaa nähdä ja kuulla täyden kirkon laulavan hoosiannaa adventtina vieraalla kielellä.
Tällä hetkellä ELCIN-kirkko toimii ikään kuin välitilassa, sillä sen entiset piispat ovat eläköityneet ja uusia päästään valitsemaan vasta seuraavassa kirkolliskokouksessa vuonna 2024. Tämä aiheuttaa omat haasteensa kirkon johtamiselle. Pappien koulutukseen tarvittaisiin lisää resursseja, sillä seurakunnat kärsivät pappispulasta.”
Mitä uutta opitte matkalla Namibiasta?
”Opin sen, että Namibiassa arvostetaan suuresti suomalaisten lähetystyöntekijöiden työtä. Taustalla on se, että suomalaiset eivät tulleet valloittajina vaan elivät kansan parissa ja heillä oli työlleen paikallisen kuninkaan kutsu ja lupa. Tällä on ollut suuri merkitys. Namibian varapresidentti Nangolo Mbumban mukaan namibialaiset voivat kiittää suomalaisia kolmesta asiasta: evankeliumista, koulutuksesta ja itsenäisyydestä.”
Mikä oli matkan huippukokemus?
”Oikeastaan minulla oli kaksi huippukokemusta. Ensimmäinen oli Afrikan luonto villieläimineen ja auringonlaskuineen. Toinen oli sen omakohtainen oivaltaminen, miten pienestä Namibian kirkko on saanut alkunsa ja kuinka tyhjästä suomalaiset lähetystyöntekijät joutuivat aikanaan työnsä aloittamaan.”
Mitä matkasta jäi käteen kirkon tulevaa Afrikka-linjausta ajatellen?
”Paljonkin. Ensinnäkin oli hyvä kuulla, että kumpikin kumppanimme, Eteläisen Afrikan evankelisluterilainen kirkko ELCSA ja Namibian evankelisluterilainen kirkko ELCIN, näkivät Afrikka-linjauksemme painopistealueet perusteltuina ja tärkeinä.
Afrikka-linjauksen ensimmäisenä painopistealueena on matka kohti tasaveroista kumppanuutta. Suhteemme afrikkalaisiin kumppanikirkkoihimme ovat rakentuneet lähetystyön ja kehitysyhteistyön varaan, mutta olemme edenneet tilanteeseen, jossa toinen osapuoli ei ole enää antaja ja toinen vastaanottaja vaan meillä kaikilla on paljon annettavaa ja opittavaa toisiltamme.
Tunnistimme myös monia teemoja, joista on tärkeää jatkaa yhteistä keskustelua. Tällaisia ovat esimerkiksi teologikoulutus, nuorten asema kirkossa, diakoniatyö sekä meidän kaikkien yhteiskuntia vaivaava sukupuolittunut väkivalta. Naisten asema perheissä, yhteiskunnassa ja kirkossa on teema, jota meidän tulee pitää esillä. Tähän työhön meitä haastavat myös suuret kirkkoliitot, kuten Kirkkojen maailmanneuvosto ja Luterilainen maailmanliitto.”
***
Arkkipiispan vuosiohjelmaan kuuluu kansainvälinen vierailu Suomen kirkon tai sen sopimusjärjestöjen yhteistyökirkoissa. Koronapandemian takia vierailut eivät ole toteutuneet vuosina 2020 ja 2021.
Tämän vuoden vierailu suuntautui Etelä-Afrikkaan ja Namibiaan. Suomen kirkolla on yhteistyösopimukset maiden luterilaisten kirkkojen kanssa. Tavoitteena oli tutustua kirkkojen ja yhteiskuntien tilanteeseen ja haasteisiin sekä keskustella yhteistyön tilasta ja kehittämistarpeista. Erityisinä keskustelunaiheina olivat kirkon työn alla oleva Afrikka-linjaus, yhteinen teologinen työskentely, koronapandemian vaikutukset sekä Venäjän hyökkäyssodan luoma tilanne.
Teksti: Laura Häkli
Kuva: Rolf Steffansson
