Kirjassaan Arkielämää Pyhässä maassa (Suomen Lähetysseura 2013) TM, lehtori Ulla-Maija Saarilahti kertoo lämminhenkisesti elämästään ja mieleen painuneista kohtaamisista Israelissa ja Palestiinalaisalueilla 1970-luvulta alkaen. Tekstistä välittyy tasapuolinen asenne kaikkia ihmisiä kohtaan poliittiseen tai uskonnolliseen taustaan katsomatta.
– Juutalaiset, Israelin arabit, palestiinalaiset, druusit, beduiinit, vierastyöläiset ja monet muut ovat tulleet tutuiksi matkan varrella. Heissä näkyy elämän rikkaus ja toisaalta myös sen syvä traagisuus, Saarilahti kirjoittaa. – Miten elää yhdessä satuttamatta ja loukkaamatta toista? Miten löytää ilo ja elämän mielekkyys vaikeuksien ja ristiriitojen keskellä?
Suomen Lähetysseuran strategiaan on 2000-luvulla kuulunut rauhan ja sovinnon ohjelma.
– Aihe on haasteellinen, Saarilahti kirjoittaa Lähi-itään viitaten.
– Ristiriidat ovat niin syvällä, että niihin on mahdotonta löytää helppoa ratkaisua. Lähi-idän ajatusmaailmassa yhden ystävä on usein toisen vihollinen. Siksi on hyvä muistaa, että evankeliumi itsessään sisältää joka tapauksessa myös rauhan ja sovinnon siemenen.
Kirjoittajan muistot ja kokemukset lomittuvat kirjassa tietopuolisen aineksen kanssa. Sivuilta voi lukea esimerkiksi venäläisistä ja etiopialaisista maahanmuuttajista, messiaanisista juutalaisista, erilaisista juhlista sekä Pyhän maan lukuisista kirkkokunnista. Kirja antaa myös kattavan kuvan Lähetysseuran toiminnasta Israelissa ja Palestiinalaisalueilla.
Ulla-Maija Saarilahti opiskeli Jerusalemin heprealaisessa yliopistossa lukuvuoden ja toimi sittemmin Lähetysseuran työntekijänä Israelissa vuosina 1978–2000. Työpaikkana oli pitkään Ebeneser-vanhainkoti, jonka asukkaina Haifassa on sekä messiaanisia juutalaisia että kristittyjä arabeja.
Myöhemmin Saarilahti oli Haifan Beit Eliahu -seurakunnan diakoniatyössä ja Lähetysseuran yhdyssihteerinä työalueella. Suomeen palattuaan hän toimi Lähetysseuran ulkomaanosastolla vuoteen 2012 hoitaen mm. Lähi-idän koordinaattorin tehtäviä.
