Lähetysseuran kehitysyhteistyötä toteuttavat osaavat paikalliset yhteistyökumppanit. Haastattelimme kambodžalaisen yhteistyöjärjestömme ICC:n (International Cooperation Cambodia) johtajaa Has Thoeunia järjestön työstä ja kumppanuuden merkityksestä.
Milloin aloitte tehdä yhteistyötä Suomen Lähetysseuran kanssa?
Lähetysseura on työskennellyt suoraan kanssamme Kambodžassa vuodesta 2001 alkaen. Sitä ennen Lähetysseura tuki maatalouden kehittämistyötämme Prey Vengin provinssissa maan kaakkoisosassa Luterilaisen maailmanliiton kautta. Eli rahoitusta on ollut jo vuodesta 2000, mutta suoraa yhteistyötä vuodesta 2001 lähtien.
Millaista yhteistyötä olette tehneet Lähetysseuran kanssa nykyisen kehitysyhteistyöohjelman aikana 2018−2021?
Olemme tehneet yhteisöjen kehittämistyötä alkuperäiskansojen parissa. Tavoitteenamme on, että näillä vähemmistöryhmillä olisi itsearvostusta ja että he pystyvät auttamaan itse itseään, ajamaan omia oikeuksiaan ja osallistumaan arvostettuina ja aktiivisina jäseninä yhteiskuntaan. Keskitymme yhteisöjen järjestäytymiseen, koulutukseen, maatalouteen ja ympäristöasioihin. Alkuperäiskansat ovat haavoittuvassa asemassa näissä asioissa, esimerkiksi liittyen maaoikeuksiin, resursseihin ja koulutuksellisiin oikeuksiin. Pyrimme tukemaan alkuperäiskansojen verkostoitumista ja heidän äänensä kuulumista yhteiskunnassa.
Kehitysyhteistyö on nimenomaan yhteistyötä. Miten tämä näkyy työssänne Lähetysseuran kanssa?
Yhteistyömme on sitoutumista pitkäaikaiseen kumppanuuteen ja enemmän kuin vain rahallista tukea. Suhteemme Lähetysseuran kanssa ei ole hierarkkinen. Lähetysseuran työntekijät kunnioittavat paikallista omistajuuttamme kehitysstrategioiden määrittelyssä ja johtamisessa.
Kerro joku hauska muisto työskentelystä Lähetysseuran kanssa?
Tämä ei ehkä ole teistä hauskaa, mutta jaan sen silti! Kambodžassa on yleistä, että turvavöitä ei käytetä autojen takapenkillä. Mutta Lähetysseura on pyytänyt toistuvasti, että meillä olisi toimivat turvavyöt takapenkillä. Tämä on kuitenkin vaikea toteuttaa, koska useimmat autoistamme on tehty ennen vuotta 2000.
Kerro jotain konkreettisia saavutuksia, mitä työllä on saatu aikaan?
Ensinnäkin olemme vahvistaneet kylien kehityskomiteoiden toimintaa. Komiteat edustavat yhteisöissä paikallisia ihmisiä ja johtavat yhteisökehitystyötä.
Toiseksi Kambodžan opetusministeriö hyväksyi kesäkuussa 2020 jarain (vähemmistö)kielen aakkoset käytettäväksi virallisena kirjoitusjärjestelmänä ja materiaalien tuotannossa.
Lisäksi yhteisöissä on alettu arvostamaan koulutusta, mikä näkyy siinä, että kyliin rakennetaan luokkahuoneita. Kyläläiset ja kyläkomiteat etsivät yhdessä puuta ja muuta materiaalia niitä varten, ja ne ovat rohkaistuneet pyytämään tukea kansalaisjärjestöiltä ja viranomaisilta. Se on osoitus työn syvällisestä vaikutuksesta ihmisten elämään. Kylissä on myös rakennettu kylätaloja, jossa ihmiset voivat kokoontua, keskustella ja pitää työpajoja. Ihmiset ymmärtävät nyt yhteisen keskustelun ja kokoontumispaikan merkityksen kylien yhtenäisyydelle.
Ihmiset myös ymmärtävät nyt veden merkityksen, ja luonnollisten vesivarantojen suojelusta keskustellaan usein kylätapaamisissa. Ekoturismi- ja metsiensuojelukomiteat ovat onnistuneet ekoturismipaikkojen hoitamisessa.
Mikä työssä on ollut haastavaa?
Jotkut yhteisöt odottavat meiltä suoraa tavara-apua. Myös paikalliset viranomaiset saattavat pyytää meiltä rahallista tukea heidän työhönsä. Meidän pitää käyttää paljon aikaa selittääksemme yhteisönkehittämistyömme toimintaperiaatteita.
Moottoripyörä on meillä pääasiallinen kulkuväline, kun matkustamme hankekyliin. Autoja käytämme ajoittain, kun järjestämme työpajoja, koulutuksia tai tiedotustapahtumia. Ongelma on, että autot ovat hyvin vanhoja ja välillä ne hajoavat, kun matkustamme kyliin. Naisten on taas haastavaa ajaa moottoripyörällä yksin kaukaisempiin kyliin.
Haasteena on myös, että ihmiset ovat tulleet materialistisemmaksi. Ihmiset saattavat ottaa korkealla riskillä lainaa ostaakseen esimerkiksi puhelimia, moottoripyöriä tai autoja.
Lue tästä lisää ICC:n ja Lähetysseuran kehitysyhteistyöstä.
*** Tuettu Suomen kehitysyhteistyövaroin. ***
Haastattelu: Anna Peltonen
Käännös englannista suomeksi: Minna Havunen
