Kun Suomen Lähetysseuran ensimmäiset työntekijät saapuivat Ambomaalle, nykyisen Namibian pohjoisosaan vuonna 1870, he alkoivat pian opetella ndongaa ja kehittää sitä kirjakieleksi. Aapinen ja virsikirja julkaistiin vuonna 1877, tasan 140 vuotta sitten. Uusi testamentti ilmestyi Martti Rautasen kääntämänä vuonna 1903. Myös lukutaidon opettaminen on kuulunut Lähetysseuran työhön alusta alkaen. Lähetysseuran työntekijöitä on sittemmin ollut työssä kymmenien kielten parissa.
Aakkosista alkaen
Lähetysseuran työntekijät ovat tutkineet kieliä ja luoneet niille aakkoset ja kieliopin, kääntäneet Raamattua, luoneet oppimateriaaleja ja opettaneet lukutaitoa. Työhön on kuulunut myös paikallisten kääntäjien kouluttamista, kielitieteellisen asiantuntija-avun antamista ja käännösten tarkastusta.
Työntekijöitä on ollut raamatunkääntäjien kansainvälisen SIL-järjestön palveluksessa, mutta myös yhteistyöhankkeissa kirkkojen ja järjestöjen kanssa.
Länsi-Afrikasta aina Papua-Uuteen-Guineaan
Afrikassa kielityötä on tehty Namibiassa, Angolassa, Etiopiassa ja Senegalissa. Etiopiassa Lähetysseura on tehnyt uraauurtavaa työtä viittomakielen opetuksessa ja opettajien valmentamisessa kuulovammaisten opettamiseen. Aasiassa on tehty kielityötä Thaimaassa, Laosissa, Kambodzhassa ja Nepalissa.
Papua-Uudessa-Guineassa Lähetysseuran työntekijöitä on ollut kääntämässä Raamattua SIL- järjestön palveluksessa kahdeksalle kielelle. Osassa näistä hankkeista työ on vielä kesken.
Papua-Uudessa-Guineassa on maailman suurin kielten määrä suhteessa väestöön. Noin seitsemän miljoonan asukkaan maassa puhutaan yli 800 eri kieltä, koska kieliryhmät ovat eläneet meidän päiviimme asti vailla kosketusta toisiinsa.
Maailmassa arvioidaan olevan 6000–7000 kieltä. Kielen puhujamäärä on keskimäärin muutama tuhat henkilöä. Suomi on puhujamäärältään suuri kieli, sillä vain noin viidellä prosentilla maailman kielistä on enemmän kuin miljoona puhujaa.
Kansainvälistä äidinkielen päivää vietetään 21. helmikuuta.