Suomen Lähetysseuran vuosikokous kokoontui Kuopiossa Lähetysjuhlien yhteydessä lauantaina 26.5.2018. Vuosikokous vahvisti vuoden 2017 toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen sekä toiminta- ja taloussuunnitelman vuodelle 2019. Vuosikokoukseen osallistui 365 seurakuntien ja järjestöjen edustajaa ja henkilöjäsentä. Uusiksi jäseniksi hallitukseen valittiin Jukka Hautala ja Simo Suutari sekä erovuorossa olleista uudelle kaudelle Jaana Marjanen ja Ulla Mäkinen.
Lähetysseuran kunniajäseniksi kutsuttiin piispat, TT Tomas Shivute Namibian evankelisluterilaisesta kirkosta ja TT Munib Younan Jordanian ja Pyhän maan evankelisluterilaisesta kirkosta. He opiskelivat aikanaan teologiaa Suomessa Lähetysseuran stipendiaatteina.
Hallituksen puheenjohtaja, piispa Matti Repo avasi vuosikokouksen tuomalla terveisiä Tansaniassa pidetystä Kirkkojen maailmanneuvoston Maailman lähetyksen ja evankelioimisen konferenssista. Suomen Lähetysseura on tehnyt yhteistyötä Tansanian luterilaisen kirkon kanssa jo 70 vuotta.
Piispa Repo näki kokouksen syventävän näkemystä lähetyksestä kokonaisvaltaisena ja läpikotaisena; se sisältää sekä hengellisen että aineellisen muutoksen.
– Englanniksi käytetty sana transformaatio kuvaa uudeksi tulemista siten, että se, mikä on, pysyy sinä minä se on, mutta kuitenkin jalostuu jotain parempaa ja ylevämpää tarkoitusta varten, kuvaili piispa Repo.
– Transformaatio onkin ehkä parempi kääntää muuntumiseksi. Siinä se, mitä on, tulee ulos toisena, aivan kuten toukka, joka koteloituu ja nousee aikanaan lentoon perhosena. Sama olento, mutta olennaisesti muuntunut. Lähetysteologiassa tämä merkitsee siis enemmän kuin mitattavissa oleva kehitys, kuten kaivettujen kaivojen, rakennettujen sairaaloiden tai kouluun päässeiden tyttöjen määrä tai kastettujen tai perustettujen seurakuntien määrä.
Piispa Repo kuvasi Hengen johtamaa muutosta, joka tapahtuu ihmisissä ja heidän yhteisöissään niin, että asiat ja olosuhteet alkavat kauttaaltaan saada toisen hahmon:
– Köyhät alkavat kuulla ilosanoman ja päästä osallisiksi Jumalan hyvistä lahjoista, sokeat alkavat saada näkönsä, vangitut päästä vapauteen ja sorretut nousta ihmisarvoiseen elämään, oikeus ja hyvyys alkavat vallita.
Lähetysseuran työ vaikuttaa pitkäjänteisesti
Piispa Repo esitteli toimintakertomuksen vuosikokoukselle. Toimintavuosi 2017 käynnisti uuden kuusivuotisen strategiakauden. Strategia sisältää neljä toivon teemaa:
- Todistamme Jumalan rajoja ylittävästä rakkaudesta
- Puolustamme syrjittyjen ihmisarvoa ja ihmisoikeuksia
- Muutamme maailmaa oikeudenmukaisemmaksi
- Rakennamme rauhan ja sovinnon edellytyksiä
Piispa Repo nosti esiin erityisesti omankielisen työn tärkeyden.
– Lähetysseura on toiminut niiden vähemmistöjen puolesta, jotka eivät voi pitää yllä etnistä identiteettiään esimerkiksi puuttuvan äidinkielen opetuksen vuoksi. Kristillisten kirkkojen kasvu on seurausta siitä, että kirkot ovat äidinkielisiä. Oma kieli on merkinnyt myös irrottautumista kolonialismista.
Piispa Repo kertoi myös, miten ulkomaisessa toiminnassa on nähtävissä, että useat hankkeet ja ohjelmat liittyvät toisiinsa ja tukevat toisiaan:
– Tansaniassa oli helppo havaita, miten kylissä elämän edellytykset olivat parantuneet ja keskinäinen yhteisöllisyys oli päässyt vahvistumaan kehitysyhteistyön hankkeissa.
– Kun koululaisia varten on Lähetysseuran tuella rakennettu vesisäiliö sekä saniteettitilat, ovat lasten terveydentila ja koulunkäyntimahdollisuudet parantuneet. Samojen kyläkoulujen pihoissa kasvoi viime vuonna perustetun ilmastorahaston tuella käynnistetyn istutushankkeen puita.
– Puiden istuttamisella on monta ulottuvuutta: puut lisäävät viihtyisyyttä, parantavat hengitysilmaa, hidastavat ilmastonmuutosta sekä ehkäisevät eroosiota, mutta istutushanke kehittää myös valveutuneisuutta luomakunnan hoitamista kohtaan niin täällä kuin siellä. Kaikki yhdessä vaikuttaa syvällekäyvää ja laajaa muutosta, jonka ytimessä on kokemus elämästä hyvän Jumalan hoidossa. Samaan aikaan myös seurakunnat kasvavat.
Tulevaisuuteen varaudutaan hyvällä taloudenhoidolla
Talousjohtaja Juha Savela esitteli Lähetysseuran talouden.
Suomen Lähetysseuran tulot olivat viime vuonna yhteensä 30,3 miljoonaa euroa. Menot olivat 27,5 miljoonaa euroa, josta ulkomaiseen työhön käytettiin 18,8 miljoonaa euroa. Henkilöstön määrä oli 214.
Tulos on syntynyt varallisuuden suunnitelluista realisoinneista. Tulokset ja pääomat mahdollistavat pitkäjänteisen työn.
Seurakuntien kautta tuleva varainhankinta on suurin yksittäinen tekijä. Seurakuntien talousarvioavustukset olivat 8,7 miljoonaa euroa. Ulkoministeriön avustuksia kehitysyhteistyöhön Lähetysseura käytti 4,8 miljoonaa ja rauhantyössä 2,1 miljoonaa euroa.
Toiminnanjohtaja Rolf Steffansson kiitti suomalaisia lähetystyön ystäviä, jotka ovat historian aikana olleet mukana tukemassa Suomen Lähetysseuran työtä.
– Osa varoista kerättiin aikanaan Helsingin Vuorimiehenkadun ja Tähtitorninkadun kiinteistöjen rakentamiseen. Moni on lahjoittanut omaisuuttaan testamentilla ja jättänyt oman jälkensä siihen, että kristillisen toivon sanoma maailman syrjäytyneiden keskuudessa jatkuu ja leviää edelleen, sanoi Rolf Steffansson.
– Viimeisten vuosien aikana olemme nähneet tämän rakkauden hedelmiä. Vuoden 2017 taloudellinen tulos selittyy osaltaan sillä, että olemme myyneet Vuorimiehenkadulta viimeiset asunnot. Tänä vuonna on myyty Lähetystalon kiinteistö. Sijoitussuunnitelmat on luotu niin, että pääoma jatkossakin antaa meille mahdollisuudet toimia luotettavasti ja pitkäjänteisesti.
Rolf Steffansson totesi, että vuonna 2019 Lähetysseura vahvistaa entistä enemmän avointa ja vieraanvaraista seurakuntaelämää. Tämä tapahtuu tukemalla kirkkojen teologista koulutusta ja kristillistä kasvatusta, vahvistamalla lasten oikeuksia ja kehittämällä kirkkojen omaehtoisuutta.
– Diakonian asema työssämme on vahva. Olemme mukana kehittämässä Kirkkojen maailmanneuvoston ja ACT-allianssin ekumeenisen diakonian linjauksia. Lähetysseuran työn keskiössä ovat naiset ja tytöt, vammaiset, lapset ja nuoret, alkuperäiskansat ja vähemmistöt. Kokemuksemme on, että kristillinen sanoma tulee ymmärrettäväksi diakonian kautta.
– Kotimaantyössä tarjoamme seurakunnille tukea uusien luottamushenkilöiden perehdyttämiseen ja koulutusta kokonaisvaltaiseen lähetystyöhön. Tuemme seurakuntalaisten missionaarista identiteettiä ja seurakuntalaisten jäsenyyttä koulutusten ja muun toiminnan avulla. Päiväkummussa toiminta etenkin nuorille jatkuu.
Vuonna 2019 juhlitaan Lähetysseuran 160-vuotissyntymäpäivää eri puolilla Suomea. Lähetysjuhlat järjestetään Jyväskylässä yhdessä Kirkkopäivien kanssa.
Suomen Lähetysseuran hallitus 2018–2019
Suomen Lähetysseuran hallitukseen kuuluu 12 vuosikokouksen valitsemaa jäsentä, joiden toimikausi on kolme vuotta. Vuosittain neljä jäsentä on erovuorossa.
Vaalitoimikunnan esityksen mukaisesti hallitukseen valittiin:
lähetystyön koordinaattori Ulla Mäkinen (Oulun hiippakunta, 330 ääntä)
lääninrovasti Jaana Marjanen (Kuopion hiippakunta, 322)
projektiostaja, insinööri Simo Suutari (Mikkelin hiippakunta, 309)
TL, rehtori Jukka Hautala (Oulun hiippakunta, 301)
Hallituksessa jatkavat:
ohjelmapäällikkö Heidi Juslin-Sandin (Porvoon hiippakunta)
kirkkoherra Juhana Markkula (Turun arkkihiippakunta)
talous- ja hankintajohtaja Mirja Niemi (Lapuan hiippakunta)
kirkkoherra Jukka Pakarinen (Helsingin hiippakunta)
kirjailija Anna-Mari Kaskinen (Espoon hiippakunta)
kirkkoherra Jussi Peräaho (Lapuan hiippakunta)
toimistopäällikkö Lea Purhonen (Helsingin hiippakunta)
piispa Matti Repo (Tampereen hiippakunta), hallituksen puheenjohtaja
