“Se oli kaoottinen ja väkivaltainen kokemus. Silpomiskauden alussa kyläläiset, oman yhteisöni jäsenet, saapuivat viidakkoveitset käsissä kotiimme. Toiset pitelivät isääni, kun miehet veivät siskoni väkisin. He uhkasivat isääni kuolemalla, jos hän yrittäisi estää. En voinut tehdä mitään. He juhlivat kantaessaan siskoani joelle, jossa riitti suoritettiin”, ihmisoikeusaktivisti Kiiya Joel Kiiya kertoo perheensä traumaattisesta kokemuksesta.
”Olin nuori poika. Se on yksi kipeimmistä kokemuksistani. Vaikka siskoni selviytyi hengissä, hän kantaa traumoja lopun elämänsä.”
Joskus traumaattinen kokemus voi sytyttää muutoksen tulen. Näin kävi Kiiyalle, jonka kiinnostus ihmisoikeudellisiin kysymyksiin johdatti hänet opiskelemaan lakia ja sosiaalitieteitä.
”Kun aloin opiskella lakia, motivoiduin siitä, että asioita voi muuttaa eikä vääryyttä tarvitse sietää. Perheeni naisten kokemusten myötä minusta tuli lasten oikeuksien puolustaja. Tavoitteeni on, että yksikään lapsi ei joutuisi enää käymään läpi sitä, mitä siskoni koki”, Kiiya toteaa.Silpominen tarkoittaa naisen ulkoisten sukuelinten poistamista ja vahingoittamista. Siitä seuraa paitsi traumoja, myös terveyshaittoja usein koko loppuelämän ajaksi.
Tavoitteena lain muuttuminen
Kiiya Joel Kiiya perusti Tansanian lasten oikeuksia ajavan järjestön C-Seman. Se alkoi pienenä hankkeena, mutta 13 vuoden aikana siitä on kasvanut kansallinen lasten auttava puhelinpalvelu, joka vastaanottaa noin 10 000 puhelua päivittäin. Palvelu toimii Tansanian valtion
tuella ja ohjaa kaikki yhteydenotot oikeille viranomaisille, kuten poliisille, sosiaalityöntekijöille ja terveydenhuoltoon. Kiiya toimii perustamansa järjestön toiminnanjohtajana.
C-Sema tekee yhteistyötä Tansanian evankelis-luterilaisen kirkon, Suomen Lähetysseuran ja kenialaisen EDAN-järjestön kanssa lapsiavioliittojen lopettamiseksi Tansaniassa pysyvästi. Toiminnan päämääränä on uudistaa lainsäädäntöä sekä muuttaa yhteiskunnan normeja ja ihmisten senteita sekä kouluttaa tyttöjä heidän omista oikeuksistaan. Työtä rahoittaa Euroopan unioni.
Kiiyan mukaan naisten ja tyttöjen oikeuksien edistämistyö on Tansaniassa haastavaa moninaisten kulttuurien ja perinteiden vuoksi.”On ongelmallista ajatella Tansaniaa yhden kulttuurin maana, sillä etniset ryhmät ja kyläyhteisöt noudattavat omia tapojaan ja rituaalejaan. Kun keskustellaan lapsiavioliittojen lopettamisesta, on tunnettava jokaisen yhteisön erityispiirteet”, Kiiya painottaa.
”Jos esimerkiksi kampanjoisin omassa kylässäni lapsiavioliittoja vastaan, kyläläiset polttaisivat vanhempieni kotitalon.”
Tyttöjen ja naisten oikeudet ovat kuitenkin onneksi paranemassa Tansaniassa. Esimerkiksi juuri tyttöjen ympärileikkaus on nykyään vähenemään päin, kun naiset kouluttautuvat ja ymmärtävät sen haitat.
Kiiyan omaa äitiä ei ole ympärileikattu, eikä äiti olisi siksi halunnut tehdä sitä myöskään omille tyttärilleen. Yhteisön sääntöjen rikkomisella on kuitenkin seurauksensa, eikä Kiiyan äiti ole yhtä arvostetussa asemassa yhteisössään kuin ympärileikatut naiset. Joissain etnisissä ryhmissä on esimerkiksi käytäntönä, että ainoastaan ympärileikatut naiset voivat mennä naimisiin.
Avioliitto liittyy Tansaniassa vahvasti perheen tulotasoon. Vähävaraisemmat perheet naittavat tyttärensä mitä todennäköisimmin nuorena, sillä Tansaniassa morsiamen perheelle maksetaan avioliitosta morsiusmaksu.
”Tansaniassa monissa kylissä vanhempien suurin toive on, että he saavat lapsenlapsia.”
Monet lapsiavioliitot syntyvät perheen häpeän pelosta. Jos alaikäinen tytär on tullut raskaaksi, perhe painostaa hänet naimisiin. Avioliitolla vältetään perheen häpeä aviottomasta vauvasta.
”Muissa maissa monien vanhempien haaveena on, että lapsi kouluttautuu lääkäriksi tai lakimieheksi. Tansaniassa monissa kylissä vanhempien suurin toive on, että he saavat lapsenlapsia.”
Uskonnollisilla johtajilla on Tansaniassa suuri valta, ja siksi vaikuttamistyötä tehdään myös eri kirkkokuntien johtajien kanssa. Päätavoite on kuitenkin muuttaa lainsäädäntöä. Jos lapsiavioliitot kielletään lailla, niihin on helpompi puuttua.
Tänä vuonna Tansaniassa järjestettävien vaalien myötä yhteiskunnallisessa keskustelussa korostuvat mielipiteitä jakavat teemat. Kiiya arvioi, että lapsiavioliittojen vastustaminen on herkkä aihe monissa yhteisöissä, mikä voi vaikuttaa siihen, kuinka avoimesti kansanedustajat ottavat kantaa asiaan kampanjoidessaan.
”Ei uskalleta ottaa sitä riskiä, että menetetään ääniä.”
Kiiyan mielestä Tansanian kirkon kanssa on ollut antoisaa työskennellä.
”Olen itse kristitty, joten olen kokenut arvokkaana päästä keskustelemaan esimerkiksi piispojen kanssa lapsiavioliitoista. Tämä on arvokas projekti, jossa on hienoa olla mukana.”
Teksti ja kuva: Linda Juntunen
Nyt kun olet täällä…
… meillä on pieni pyyntö. Laitamme osan Lähetyssanomien jutuista ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi tutustumaan erilaisiin kulttuureihin, lukemaan työstämme maailmalla ja sukeltamaan ihmisten tarinoihin.
Lehti on kuitenkin meille tärkeä tulonlähde – ja pyydämmekin, että tilaat Lähetyssanomat. Samalla tuet lähetystyötä ja kehitysyhteistyötä, jota tehdään syrjäytettyjen ihmisryhmien parissa maailman köyhimmissä maissa.
Tilaa Lähetyssanomat