Siirry suoraan sisältöön Siirry alapalkkiin

Kirkko ja kyläyhteisö yhdistivät voimansa Kambodžassa

Lähetysseuran ja kristillisen M’lup Russeyn työllä rakennetaan yhteenkuuluvuutta Kambodžassa, jota koettelevat myrskyt, tulvat, kuumuus ja tulipalot.

Pitkä riippusilta joen yllä. Sillalla seisoo ryhmä lapsia ja aikuisia.
Koululaiset pääsivät jälleen kouluun, kun romahtaneen sillan tilalle saatiin rakennettua uusi silta. Kuva: M’lup Russey

”Miten lapseni nyt pääsevät kouluun?” Pursatin alueen kylässä Luoteis-Kambodžassa kauhisteltiin, kun lasten koulutie kirjaimellisesti katkesi syöksytulvan vietyä mennessään koululle johtaneen riippusillan.

Ratha Chhel johtaa kyläyhteisöä
toimimaan yhteiseksi hyväksi. Kuva: Sara Latvus

Kyläyhteisön johtaja Ratha Chhel ei jäänyt aikailemaan vaan kutsui kyläläiset, paikallispäättäjät ja kirkon työntekijät koolle.

Yhteisvoimin ratkaisu löytyi: silta saatiin rakennettua, ja pian lasten koulunkäynti oli taas turvattu. Miten nuori johtaja onnistui saamaan kaikki puhaltamaan yhteen hiileen ja päättäjät sitoutumaan yhteisiin suunnitelmiin sekä taloudelliseen tukeen?

Sillan rakentaminen voi itsessään olla yksinkertaista, mutta ihmisten välisten siltojen rakentaminen on huomattavasti monimutkaisempaa. Tähän kiteytyy Lähetysseuran ja kambodžalaisen M’lup Russeyn työ: sen sijaan, että yhteisöille tarjottaisiin valmiita ratkaisuja tai pelkästään aineellista tukea katastrofituhojen korjaamiseksi, yhteisön päättäjiä ja kirkkoja myös koulutetaan osallistaviksi vastuunkantajiksi.

Katastrofeihin valmistautuminen on lastensuojelua

Kambodža on äärimmäisen altis maa ilmastonmuutoksen vaikutuksille. Esimerkiksi myrskyt, tulvat, kuumuus ja tulipalot koettelevat jo valmiiksi haavoittuvassa asemassa olevien perheiden elämää.

”Ongelma pahenee vuosi vuodelta. Pelkkä katastrofeihin reagoiminen ei enää riitä, vaan meidän pitää osata myös varautua niihin”, katastrofityöryhmän jäsen Chaan Ni sanoo.

Lähetysseuran ja M’lup Russeyn tuella kyliin on muodostettu katastrofityöryhmiä, jotka kartoittavat tietoa alueen asukkaista ja ilmastonmuutoksen vaikutuksista heidän elämäänsä. Kambodžassa ei ole käytössä luotettavaa väestörekisteriä esimerkiksi vammaisten henkilöiden tai lasten lukumäärästä. Tietoja keräämällä ja valmiussuunnitelmia laatimalla voidaan ehkäistä vahinkoja ennalta ja pelastaa ihmishenkiä.

Vaikka M’lup Russeyn työ käsittää kokonaisia kyläyhteisöjä, sen toiminnan ytimessä on erityisesti lastensuojelu. Katastrofityöryhmien jäseniä on koulutettu lastensuojelusta, ja paikallisten viranomaisten kanssa on tehty tiivistä yhteistyötä lastensuojelun kehittämiseksi erityisesti katastrofitilanteissa.

”Valtiolla on hyvin rajalliset mahdollisuudet tukea paikallisyhteisöjä katastrofin sattuessa. Siksi on erittäin tärkeää rakentaa verkostoja ja vahvistaa paikallisresursseja”, katastrofityöryhmään kuuluva Soeng Mom sanoo.

Henkilö seisoo punaisen kylätalon edustalla, taustalla näkyy Kambodzhan lippu
Chaan Ni on huolissaan muuttuvan ilmaston vaikutuksista perheiden elämään. Kuva: Anna Peltonen
Yhteisen neuvottelupöydän ääreen

Kambodža on vahvasti buddhalainen yhteiskunta, jossa kristittyjä on vain noin kahden prosentin vähemmistö. Kristinuskon harjoittaminen on siiloutunut pieniin itsenäisiin kirkkoihin, jotka toimivat usein vailla yhteyksiä toisiinsa ja syrjässä paikallisyhteisön asioista.

”Monien kirkkojen työssä korostuu evankeliointi. Diakoninen osaaminen voi olla heikkoa, ja viranomaisyhteistyö koetaan vieraaksi”, M’lup Russeyn hankekoordinaattori Sam Soy kertoo.

Ryhmä ihmisiä seisoo perinteisen kambodzhalaisen rakennuksen edustalla.
Kun valtion keinot ovat vähäiset, kylien katastrofityöryhmät tarttuvat toimeen. Kuva: Anna Peltonen

Järjestö on halunnut parantaa itsenäisten kirkkojen osallisuutta tuomalla heidät mukaan katastrofityön koulutuksiin ja suunnitteluun yhdessä kyläpäälliköiden ja muiden paikallispäättäjien kanssa.

”Aikaisemmin kirkko astui kuvaan vasta katastrofin sattuessa tarjoamalla esimerkiksi hätämajoitusta tai ruoka-apua. Nyt se toimii kiinteänä osana koko katastrofityön prosessia”, lastensuojelutyöryhmää johtava Ruos Sokung sanoo.

Uudenlainen yhteistyö on synnyttänyt uudenlaista ajattelua:

”Olemme oppineet toisiltamme, että vaikkei meillä olisi paljon taloudellisia resursseja, voimme antaa aikaamme ja pysähtyä yhdessä ongelman ympärille löytääksemme ratkaisun. Yhdessä voimme tehdä enemmän”, Sokung sanoo.

Lähimmäisenrakkaus leviää yhteisöissä

Uuden yhteistyön myötä myös asenteet kristittyjä kohtaan ovat muuttuneet, haastateltavat kertovat.

”Ennen kristittyjä syrjittiin ja pidettiin tyhminä. Nyt kun M’lup Russey on tuonut meidät yhteen, kirkosta on tullut monella tasolla hyödyllisempi koko yhteisölle”, pastori Srey Rom sanoo.

Kyläpäällikkö Boeun Len kuvailee, että kirkon ja päättäjien välillä aikaisemmin ollut muuri on nyt murrettu:

”Kirkko on opettanut, ettei se ole vain hengellinen toimija, vaan se voi olla osa koko yhteisöä.”

Kirkon jäsenmäärä on kasvanut uuden yhteyden myötä, ja kirkon mukanaolo on auttanut lisäämään ymmärrystä kristillisestä lähimmäisenrakkaudesta.

”Ennen kun minusta tuli kristitty, keskityin ainoastaan omiin tarpeisiini. Nyt ymmärrän, miten tärkeää resurssien jakaminen on. Jumala kutsuu meitä jakamaan omastamme”, Hong Sinat Klaingin seurakunnasta sanoo.

Henkilöt seisovat vaaleanpunaisen rakennuksen seinän edustalla ja katsovat kameraan
Srey Rom ja Hong Sinat ovat kehittäneet katastrofivalmiutta Klaingin seurakunnassa Kambodžassa. Kuva: Anna Peltonen

M’lup Russey

  • M’lup Russey on Lähetyseuran pitkäaikainen lastensuojelutyön kumppani Kambodžassa. Työllä vahvistetaan lasten oikeuksien toteutumista sekä perheiden hyvinvointia.
  • Vuonna 2023 aloitetussa pilottihankeessa on keskitytty perheiden tukemiseen ilmastonmuutoksen keskellä. Hankkeeseen valittiin kuusi kyläyhteisöä osallistumaan katastrofityöhön yhdessä paikallisten viranomaisten kanssa.
  • Koulutusten myötä yhteisöjen kyky varautua katastrofeihin ja tunnistaa kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevat imiset ja heidän tarpeensa vahvistui.
  • Ensimmäisenä hankevuonna yhteensä 446 henkilöä sai koulutusta katastrofivalmiudesta ja lastensuojelusta. Yhteensä 1 252 kyläläistä hyötyi työstä.

Teksti: Anna Peltonen

Artikkeli on julkaistu Lähetyssanomissa 1/2025.

Nyt kun olet täällä…

…meillä on pieni pyyntö. Laitamme osan Lähetyssanomien jutuista ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi tutustumaan erilaisiin kulttuureihin, lukemaan työstämme maailmalla ja sukeltamaan ihmisten tarinoihin.

Lehti on kuitenkin meille tärkeä tulonlähde – ja pyydämmekin, että tilaat Lähetyssanomat. Samalla tuet lähetystyötä ja kehitysyhteistyötä, jota tehdään syrjäytettyjen ihmisryhmien parissa maailman köyhimmissä maissa.

Tilaa Lähetyssanomat