Lähetysseura on uudistanut strategiansa, mikä tuo mukanaan monia muutoksia järjestön työhön. ”Paikallisjohtoisuus on ajattelumme ytimessä. Työn suunnittelu, toteutus ja arviointi perustuvat työn piirissä olevien ihmisten ja toimintamaiden yhteisöjen, kansalaisjärjestöjen, kirkkojen ja hallitusten omiin tarpeisiin, tavoitteisiin ja painopisteisiin. Työtä ja sen kehittämistä johdetaan toimintamaiden kumppanien ehdoilla. Näin saavutamme kestäviä ja vaikuttavia tuloksia”, Lähetysseuran tuoreessa strategiassa todetaan.
Lähetysseuran toiminnanjohtajan Pauliina Parhialan mukaan Lähetysseura on aiemminkin toiminut kumppanilähtöisesti, mutta tulevaisuudessa yhteistyö tiivistyy entisestään. Keskustelu kansainvälisen avustusjärjestelmän epätasaisesta vallanjaosta on nyt valtavirtaa.
”Lähetysseuran työtä on pidetty joskus vanhanaikaisena, mutta nykyinen dekolonisaatiokeskustelu on osoittanut Lähetysseuran kumppanilähtöisen toimintatavan ajankohtaisuuden – ja tätä työtapaa uusi strategia edelleen vahvistaa. Mutta meilläkin on tässä edelleen kehitettävää. Uudessa strategiassa paikallisten toimijoiden rooli ja vallan uusjako korostuvat”, Parhiala sanoo.
Antirasismi- ja dekolonisaatiokeskustelu vaatii nykyisen kehitysyhteistyön, rauhantyön ja humanitaarisen avun sekä kirkollisen työn irrottamista sen kolonialistisesta perinnöstä ja vallansiirtoa pohjoisesta etelään. Paikalliset toimijat vaativat muutosta kansainvälisen yhteistyön rakenteisiin, joissa valta ja resurssit ovat edelleen pitkälti globaalin pohjoisen toimijoiden hallinnassa. Uuden strategiansa mukaan Lähetysseura haluaa olla tässä muutoksessa aktiivinen toimija ja edelläkävijä.
Strategian uudistus juontaa juurensa Lähetysseuran viime syksynä toteutettuihin muutosneuvotteluihin, joissa toimintaa tiivistettiin ja päätettiin muutoksista kumppanuuksiin. Muutokset tehtiin, jotta toimintaa voitaisiin kehittää ja sopeuttaa talouden näkymiin. Uudistuksessa kuultiin niin Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakuntia kuin kirkkoja ja kumppaneita maailmalla.
”Lähetysseuran kumppanit osallistuivat konsultaatioihin, joissa pyydettiin palautetta yhteistyöstä ja sen painopisteistä. Lisäksi Lähetysseura lähestyi noin 80 seurakuntaa ja pyysi palautetta. Toimintaympäristön muutokset sekä kumppanien ja seurakuntien palaute loivat edellytykset strategian päivittämiselle”, Parhiala sanoo.
”Uusi strategia perustuu Lähetysseuran lähetysnäkemykseen, laajentaa kumppanuusajattelua, asemoi Lähetysseuran osaksi ekumeenisen liikkeen työn kokonaisuutta, määrittelee kansainväliselle ja kotimaiselle työlle syvenevät painopisteet ja lähiajalle kehittämishankkeet sekä luo edellytyksiä varainhankinnan laajentumiselle.”
Avaa Suomen Lähetysseuran strategia.
Katso strategian esittelymateriaali.
Mikä on Lähetysseuran strategian ydin?
- Lähetysseuran strategian suuri visio on uskon, toivon ja rakkauden vahvistuminen maailmassa.
- Tehtävämme on todistaa Jumalan rakkaudesta sanoin ja teoin, toimia Jumalan käsinä ja jalkoina maan päällä.
- Lähetysseuran toiminnan ytimessä ovat kirkot ja hauraassa ja haavoittuvassa asemassa olevat ihmiset. Käytännössä tuemme luterilaisia vähemmistökirkkoja ja heikossa asemassa eläviä ihmisiä. Vahvistamme kirkkoja toimimaan ja tuemme yhteisöjä kasvamaan kestäviksi ja hyvinvoiviksi.
- Teemme tätä työtä tiiviissä yhteistyössä kumppaniemme kanssa, jotka ovat pääasiassa kirkkoja ja kristillisiä järjestöjä kehittyvissä maissa.
- Suomen evankelis-luterilaiset seurakunnat ovat Lähetysseuran omistajia, päättäjiä ja jäseniä: Lähetysseuran erityispiirre on, että se on seurakuntien oma järjestö. Tätä yhteyttä strategia vahvistaa. Seurakuntia tuetaan missionaarisuuden toteuttamisessa kirkon strategian mukaisesti.
- Työmme on ihmisoikeusperustaista, inklusiivista ja paikallisjohtoista. Se tarkoittaa, että työ edistää ihmisoikeuksia, yhdenvertaisuutta ja torjuu syrjintää. Työtä tehdään sen piirissä olevien ihmisten ja yhteistyökumppanien ehdoilla ja heidän tarpeistaan käsin.
Mitkä ovat Lähetysseuran strategian painopisteet?
Strategiassamme on kuusi painopistettä, joiden parissa toimimme ja joita kehitämme erityisesti:
- Tavoittava työ ja evankeliointi
- Teologinen koulutus, diakonia ja kirkkojen johtaminen
- Paikallisten toimijoiden vahvistuminen rauhan ja sovinnon työssä
- Ilmasto-oikeudenmukaisuus ja kestävät ilmastokriisin ratkaisut
- Lasten ja nuorten erityistarpeet koulutuksessa
- Paikalliseen osaamiseen perustuva vaikuttamistyö
Toiminnan painopisteet on nyt määritelty paitsi kansainväliselle työlle myös kotimaan työlle. Kotimaassa keskitymme vahvistamaan:
- seurakuntien ja Lähetysseuran vuorovaikutusta ja luottamusta
- kirkon työntekijöiden ja vapaaehtoisten lähetysintoa, lähetystyön puolesta puhumista
- ihmisten osallistumista lähetystä koskevaan toimintaan
- nuorten ja nuorten aikuisten kiinnostusta lähetystyöhön
Strategia määrittelee myös organisatoriset ja kehittämistavoitteet, jotka vaikuttavat suunnitteluun.
Mikä muuttuu verrattuna edelliseen strategiaan?
- Puhumme strategiassa selkeästi ja konkreettisesti kokonaisvaltaisesta lähetystyöstä ja lähdemme liikkeelle Jeesuksen lähetyskäskystä.
- Paikallisten kirkkojen rooli vahvistuu Lähetysseuran työn keskiössä: kirkkojen vahvistaminen nousee kestävien ja hyvinvoivien yhteisöjen rinnalle. Suurin osa yhteistyökumppaneistamme on kirkkoja.
- Fokusoimme ja rajaamme työtämme keskittymällä strategiassa sovittuihin painopisteisiin maailmalla. Ensimmäistä kertaa painopisteet on luotu myös kotimaan työlle.
- Yhdessä tekeminen nousee Lähetysseuran arvojen joukkoon: teemme työtämme muita kuunnellen ja toimintatapamme on dialoginen niin kotimaassa kuin kansainvälisesti.
- Strategia määrittelee Lähetysseuran vahvemmin osaksi kansainvälistä, ekumeenista toimijoiden verkostoa. Lähetysseuran lisäarvo toteutuu osana kokonaisuutta.
- Rahoitusta pyritään kasvattamaan ja monipuolistamaan niin, että vastuuta varainhankinnasta laajennetaan koko organisaatiolle.
- Dekolonisaatio ja paikallisjohtoisuus ovat uudessa strategiassa vahvasti esillä: teemme työtä kansainvälisten kumppaniemme ehdoilla ja heidän tarpeistaan käsin.
