”Leikkaukset iskevät maailman kaikkein köyhimpiin. Myönteistä kuitenkin on, että hallitus sitoutuu kehitysyhteistyöhön ja korostaa kansalaisjärjestöjen roolia”, toteaa Lähetysseuran toiminnanjohtaja Rolf Steffansson.
”Hallitusohjelmassa on merkittäviä leikkauksia kehitysyhteistyöhön, ja olemme huolissamme, miten nämä vaikuttavat maailman köyhimpien tilanteeseen. Suomen kehityspolitiikan painopiste on ollut nimenomaan köyhyyden vähentämisessä. Mutta vaikka olemme huolissamme leikkauksista, pahimmat mahdolliset skenaariot eivät onneksi toteutuneet. Hallitusohjelmassa on myös hyvää: kotimaisten kehitysyhteis- ja rauhanvälitystyötä tekevien järjestöjen työtä arvostetaan ja halutaan tukea myös jatkossa”, Steffansson sanoo.
Demokratia heikkenee
Leikkausten suuruus tekee hallaa kehitysyhteistyön pitkäjänteisyydelle. Samalla Suomen maine vastuullisena ja vakaana kansainvälisenä toimijana sekä ihmisoikeuksien puolustajana on vaarassa.
“Demokratian heikkeneminen on geopoliittinen tosiasia. Ilman vapaata lehdistöä ja kriittistä kansalaisyhteiskuntaa autoritääriset johtajat saavat itselleen lisää liikkumatilaa”, sanoo Lähetysseuran johtava vaikuttamistyön asiantuntija Niko Humalisto.
Tämän vahvistaa myös Lähetysseuran yhteistyökumppanijärjestö Nepalista. Nepal on Suomen kehitysyhteistyön yksi pääkohdemaista.
”Täällä pahimmassa tapauksessa valtionjohdosta tulee itsevaltaisempi ja monen kansalaisjärjestön toiminta lopetetaan, aivan kuten Intiassa on tapahtunut viime aikoina. Tätä emme halua nähdä Nepalissa – tai muissakaan kehittyvissä maissa”, Suomen Lähetysseuran yhteistyöjärjestö Sahas Nepalin toiminnanjohtaja Surendra K. Shrestha toteaa.
Ilmastosopimuksen toteuttaminen vaikeutuu
Leikkauksilla on tuntuva merkitys myös kansainväliseen ilmastotyöhön. Suomi on kanavoinut rahoitusta köyhien maiden ilmastotoimien tukemiseen kehitysyhteistyövaroista, minkä vuoksi leikkaukset vaikeuttavat juridisesti sitovan Pariisin ilmastosopimuksen toteuttamista. Juuri päättyneissä Bonnin ilmastoneuvotteluissa edistettiin rahoitusratkaisuja esimerkiksi ilmastotuhojen jälkien korjaamiselle. Humalisto nostaa esiin ristiriidan:
“Samalla kun Suomesta löytyy varallisuutta polttoaineiden hintakaton toteuttamiseksi, luvattua rahoitusta vedetään pois niiltä, jotka kärsivät ilmastonmuutoksesta eniten. Tämä ei ole ilmastojohtajuutta, jota Suomelta on totuttu näkemään”.
Lähetysseura on yksi Suomen suurimmista kehitysjärjestöistä sekä kirkon kansainvälisen työn järjestö.
