Arkkipiispa Tapio Luoma muistuttaa puheenvuorossaan, että lähimmäisen huomioon ottaminen kuuluu kristillisen uskon ytimeen yhtä lujasti kuin turvautuminen Jumalaan.
”Jos odotan, että saan kaikki omat asiani kuntoon ennen kuin katson voivani auttaa lähimmäistäni, hän ei saa koskaan apua. Siksi on toimittava nyt – onhan ihmisen hätä kaikkialla samanlainen, vaikka se aiheutuu erilaisista syistä. Kehitysyhteistyöllä on aina ollut keskeinen sija kirkkomme toiminnassa. Se on edelleen vakaa ja tuloksia tuottava mahdollisuus tukea ihmistä, lähimmäistämme, joka kaipaa toivoa elämäänsä”, Luoma sanoo.
”Kehitysyhteistyö, humanitaarinen apu ja rauhantyö ovat erottamaton osa Suomen ulkopolitiikkaa. Ne tukevat rauhaa ja vakautta. Niihin kannattaa panostaa”, toteaa Kuopion piispa Jari Jolkkonen.
“Vaikka meillä on Suomessa omat haasteemme, olemme kuitenkin rikkaimpien ja onnellisimpien maiden joukossa. Siksi meillä on vastuu auttaa niitä, joiden tilanne on paljon huonompi”, sanoo puolestaan Lapuan piispa Matti Salomäki.
Oulun piispa Jukka Keskitalon mukaan Suomen on tärkeää sitoutua kehitysyhteistyön pitkän aikavälin 0,7-tavoitteeseen, jonka mukaan Suomi on sitoutunut ohjaamaan kehitysyhteistyöhön 0,7 prosenttia bruttokansantulosta.
”Suomen ja sen kansalaisjärjestöjen, kuten Kirkon Ulkomaanavun, Suomen Lähetysseuran ja Suomen Pipliaseuran, vahvuutena ovat olleet koulutuskysymykset. Olosuhteista riippumatta erityisesti lasten ja naisten koulutus nostaa yhteiskuntia köyhyydestä kohti parempaa toimeentuloa”, Keskitalo sanoo.
“Ilmastokatastrofi, ruokakriisi ja energiakriisi koskettavat aivan erityisesti kaikkein heikoimmassa asemassa olevia ja lisäävät siksi kehitysyhteistyön tarvetta. Suomen kehitysyhteistyö tuottaa tutkitusti tuloksia, painottaa Espoon piispa Kaisamari Hintikka puheenvuorossaan.
”Demokratia, ihmisoikeudet ja kansalaisyhteiskunta tarvitsevat vaalimista kaikkialla maailmassa. Kehitysyhteistyö on erityisen tärkeää tilanteessa, jossa köyhyys on kääntynyt maailmanlaajuisesti kasvuun, ilmastokriisi uhkaa ruokaturvaa ja kansalaisyhteiskunta ja demokratia ovat monessa maassa uhan alla”, muistuttaa Turun piispa Mari Leppänen.
“Myös Suomen hyvinvointi ja turvallisuus ovat kiinnitetyt maailmanlaajuiseen kestävään kehitykseen. Meidänkin vastuullamme on yhteisten uhkakuvien torjunta, kuten ilmastonmuutoksen pysäyttäminen, rauhantyö, eriarvoisuuden poistaminen ja ruokaturvan parantaminen. Maailmaa eivät muuta paremmaksi jotkut toiset, suuremmat ja vahvemmat, vaan sen muuttavat eri maiden ihmiset yhdessä toinen toistaan tukien”, sanoo Tampereen piispa Matti Repo.
“Viime vuosien tapahtumat ovat osoittaneet, että olemme maailmassa riippuvaisia toinen toisistamme. Kaukaisilta tuntuvista ongelmista tulee nopeasti myös meidän ongelmiamme. Ne eivät noudata valtioiden rajoja. Myöskään lähimmäisenrakkaus ei tunne rajoja”, toteaa Mikkelin hiippakunnan piispa Seppo Häkkinen.
”Lähimmäisen rakastaminen on meille kaikille annettu tehtävä. Se ei rajoitu vain lähelle, vaan jokaiseen ihmiseen”, sanoo puolestaan Helsingin hiippakunnan piispa Teemu Laajasalo.
Porvoon hiippakunnan piispa Bo-Göran Åstrandin mukaan humanitaarisen avun ja kehitysyhteistyön tuella monet ihmiset saavat mahdollisuuden parempaa elämään. ”Se auttaa myös koko maailmaamme.”
Piispojen kannanotot kokonaisuudessaan löytyvät Lähetysseuran Facebook-sivulta:
Porvoon piispa Bo-Göran Åstrand
Uutiseen on täydennetty linkit piispojen kannanottoihin.
