”Ihmisen käsittämättömän pahuuden kohtaaminen ja sen liikkeelle lähteminen kristikunnan sydänmailta sai monet puhumaan varovasti Jumalan valtakunnan toteutumisesta maailmassa.”
Dosentti Risto A. Ahosen arvio kirjassa Civitas Dei koskee ensimmäisen maailmansodan vaikutusta sen ajan lähetystyöhön. Ennen sotaa käsitys Euroopan uskonnollisesta ja sivistyksellisestä ylivallasta oli voimakasta.
Karussa ja raa’assa maailmansodassa maskit riisuttiin. Niiden alta nousivat esille viha, itsekkyys ja totaalinen piittaamattomuus ihmisarvosta. Syntyi kysymys, olivatko he, jotka kutsuivat muita kääntymykseen, itse valmiita kääntymään?
Nyt valtio, joka käyttää vahvaa kristillistä symboliikkaa identiteettinsä määrittelyssä, aloitti verisen hyökkäyssodan suvereenia naapurivaltiota ja sen demokraattisesti valittua johtoa vastaan. Ortodoksinen patriarkka antoi vääryydelle kirkolliset perustelut.
Meidän tulee rukoilla ja toimia niin, että tämä ei vie meitä yhtä laajaan pimeyteen kuin maailmansotien aikana.
Sotien jälkeen ja kylmän sodan aikana luotiin rakenteita, joiden tuli estää samanlaisen tuhon mahdollisuus. YK:n puitteissa luotiin universaalit ihmisoikeussopimukset. Maailma kehitti sopimuspohjaisen maailmanjärjestyksen ja sitoutui yhteisiin standardeihin, mikä turvasi pienten valtioiden oikeuksia. Ihmisoikeuksien kehittämisessä kirkkojen rooli on ollut merkittävä.
Järjestelmät eivät ole täydellisiä, mutta yhteisiin sopimuksiin sitoutuminen voidaan nähdä kristillisten arvojen ilmenemismuotona lähimmäisenrakkauden toteuttamiseksi. Valitettavasti sopimuksia on viimeisien vuosikymmenien aikana haastettu ja murennettu.
Tarvitsemme kansainvälisiä ja sitovia sääntöjä, koska pahuuden rajat eivät kulje valtioiden välillä. Maailmassa on edelleen paljon eriarvoisuutta ja kärsimystä aiheuttavia mekanismeja. Kirkkona olemme osa uskon ja rakkauden maailmanlaajuista yhteisöä. Meidän on syytä jatkuvasti arvioida, miten meidän omat puheemme ja tekomme vaikuttavat muiden, etenkin kärsivien elämään.
Kristuksen rakkaus tulee näkyväksi myös konkreettisissa velvoitteissa ja sitoumuksissa. Siksi lähetystyöhön kuuluu vastuuttava vuoropuhelu siitä, miten toimimme Jumalan armon, oikeudenmukaisuuden ja rauhan lähettiläinä maailmassa.
Rolf Steffansson, Suomen Lähetysseuran toiminnanjohtaja
Blogi on julkaistu Lähetyssanomien pääkirjoituksena numerossa 3/2022
Nyt kun olet täällä…
… meillä on pieni pyyntö. Laitamme osan Lähetyssanomien jutuista ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi tutustumaan kaukaisiin kulttuureihin, lukemaan työstämme eri puolilla maailmaa ja sukeltamaan ihmisten tarinoihin.
Lehti on kuitenkin meille tärkeä tulonlähde – ja pyydämmekin, että tilaat Lähetyssanomat ja samalla tuet lähetystyötä ja kehitysyhteistyötä maailman köyhimmissä maissa syrjäytettyjen ihmisryhmien parissa.
Tilaa Lähetyssanomat
