Siirry suoraan sisältöön Siirry alapalkkiin

Ilmastonmuutoksen aiheuttamien vahinkojen ja menetysten korvaaminen – maksaako saastuttaja?

Ilmastonmuutoksen todellisuus näyttäytyy monille maailman köyhille elinkeinojen vaikeutumisena, tulonmenetyksinä, paineena muuttaa pois kotiseudulta tai elämisenä kasvavien hengenvaarallisten riskien kanssa. Sovun löytäminen tämänkaltaisten vahinkojen ja menetysten korvaamiselle on keskeinen osa Glasgow’n ilmastoneuvotteluita.

Seitsemän ihmistä seisoo puolikaaressa sinisen taustan edessä.
Kuvassa kolmantena vasemmalta Nepalin metsä- ja ympäristöministeri Ramsahay Prasad Yadav , Mattias Sörderberg ACT-allianssista ja Niko Humalisto Lähetysseurasta. Kuva: Rajan Thapa.

Asetelma on tyly ja epäreilu. Vaikka vahinkojen ja menetysten rahoitus on osa Pariisin ilmastosopimusta, aihe on tuupattu syrjään huolimatta köyhien maiden vetoomuksista tukea heitä kriisissä, jota he eivät ole aiheuttaneet.

Dan Church Aid julkaisi Glasgow’n ilmastokokouksen yhteydessä  tutkimuksen, joka tarkastelee, millaisia taloudellisia ja muita vaikutuksia ilmastonmuutoksen voimistamat luonnonkatastrofit ovat aiheuttaneet Nepalissa.

Tulokset ovat pysäyttäviä: kolmessa tarkastellussa kylässä on menetetty viljasatoja, eläimiä ja koteja. Taloudelliset kustannukset yhtä perhettä kohti nousevat tuhansiin Yhdysvaltain dollareihin, mikä on köyhille nepalilaisille merkittävä kulu. 82 prosenttia vahinkoja kohdanneista perheistä joutuu ottamaan lainaa rakentaakseen elämänsä uudestaan.

Maapallon köyhimpiin kuuluvat yhteisöt joutuvat siis ottamaan lainaa selvitäkseen rikkaiden maiden aiheuttamasta ongelmasta.

Tutkimuksen julkaisutilaisuudessa puheenvuoron pitänyt Nepalin metsä- ja ympäristöministeri Ramsahay Prasad Yadav tunnistaa ongelman. Hänen mukaansa muuttuvan ilmaston aiheuttamat ongelmat nakertavat useiden prosenttien loven jo valmiiksi köyhän maan bruttokansantuotteeseen.

Hänelle Pariisin sopimukseen kirjattu tavoite rahoittaa menetyksiä ja vahinkoja ei ole vain paperilla oleva lupaus vaan mahdollisuus turvata kansalaisten toimeentulo ja hengissä pysyminen.

Siksi Nepal monien muiden maiden kanssa vaatii ilmastoneuvotteluissa rahoituksen oikeudenmukaisuutta. Nepalilla on suunnitelmat ilmastonmuutoksen hillinnästä, siihen sopeutumisesta ja vahinkojen sekä menetysten korvaamisesta, mutta maa tarvitsee rahallista tukea suunnitelmien toteuttamiseen.

Suomen Lähetysseuran on helppo yhtyä väitteisiin. Monet yhteistyökumppanimme parantavat syrjittyjen yhteisöjen kykyä kestää kriisejä. He tietävät, että on haastavaa löytää rahoitusta  hankkeisiin, joista ei ole välitöntä kaupallista hyötyä.

Nepalin tilanne ei ole kuitenkaan ainutlaatuinen vaan valitettavan tyypillinen: köyhät eivät saa riittävästi tukea ilmastokriisistä selviämiseen. Siksi on kehitettävä ilmastorahoitusjärjestelmää niin, että se lieventäisi ilmastonmuutoksen aiheuttamaa eriarvoistumista.

Konkreettinen keino tähän on tavoitteen asettaminen vahinkojen ja menetysten rahoitukselle, myös Suomen myöntämälle ilmastorahoitukselle.

Kirjoittaja: Lähetysseuran johtava vaikuttamistyön asiantuntija Niko Humalisto