Suomen kehityspolitiikkaa ja kehitysyhteistyötä ohjaa hallituskauden ajan kehityspoliittinen ohjelma. Kehityspoliittinen ohjelma vaihtuu hallituksen vaihtuessa, ja uutta ohjelmaa on nyt valmisteltu syksyn mittaan. Lähetysseura on ollut aktiivisesti mukana ohjelman valmistelussa. Lähetysseuran johto on syksyn aikana osallistunut mm. ulkoasiainministeriön keskustelutilaisuuksiin ja kumppanuusfoorumeihin, joissa kansalaisjärjestöt ovat voineet tuoda esiin omia näkökulmiaan ja suosituksiaan. Lähetysseura tapaa kahdenkeskisesti kehitysministeriä, kehityspoliittisen osaston päälliköitä ja kansanedustajia.
Ulkoasiainministeriö on järjestänyt ohjelman valmistelua tukevia kansalaisyhteiskunnan edustajien keskustelutilaisuuksia, joista viimeinen pidetään perjantaina 14.10. Tilaisuuksien teemoja ovat olleet avun johdonmukaisuus, kehityspoliittiset periaatteet, vaikuttavuus ja tuloksellisuus, kehitysyhteistyön muodot sekä resurssit. Teemoista on tullut järjestöille kommenttipyyntöjä, joista on koostettu järjestörintaman yhteiset viestit.
– Haluamme vaikuttaa mahdollisimman monien kanavien kautta, niin mediassa kuin henkilökohtaisesti. Kommentoimme sekä Suomen että EU:n kehityspoliittisten ohjelmien luonnoksia omien tavoitteidemme pohjalta. Lisäksi esimerkiksi Lähetyssanomien kehitysyhteistyön teemanumero on lähtenyt jokaiselle kansanedustajalle kehityspoliittisen saatekirjeen kanssa, kertoo Lähetysseuran vaikuttamistyön päällikkö Kristiina Rintakoski.
Lähetysseura ajaa kehityspoliittiseen ohjelmaan käytännönläheisyyttä ja ihmisoikeusperustaisuutta
Lähetysseuralla on selkeät tavoitteet ja viestit, joita se ajaa kehityspoliittiseen ohjelmaan. Lähetysseura toivoo uuden ohjelman olevan toiminnallisempi ja käytännönläheisempi kuin aiemmat ohjelmat – ohjelman läpileikkaaville teemoille tarvitaan selkeät tavoitteet ja konkreettiset toimeenpanomekanismit. Lähetysseuran mukaan tämä toteutuu ihmisoikeussopimuksia toimeenpantaessa, jolloin esimerkiksi naisten tai vähemmistökansojen oikeudet tulevat automaattisesti huomioon otetuiksi ja toiminnan keskiöön. Ohjelmassa tulisi selkeämmin painottaa ihmisoikeuksien toteutumista ja kansalaisyhteiskunnan roolia kehitysyhteistyössä niin Suomessa kuin kohdemaissakin. Paikallinen kansalaisyhteiskunta on nivottava merkittävästi mukaan osaksi yhteiskuntien kehittämisponnisteluja.
Yksi tärkeä tavoite liittyy ruokaturvaan: pienviljelijöiden tuotannon tukemista ja markkinoille pääsyä on korostettava entisestään. Ruokaturvan vahvistamiseksi on tuettava maaseudun elinkeinorakenteen sekä maanviljelyksen monipuolistamista. Suomen on virallisella kehityspolitiikallaan vahvistettava keinoja puuttua ruokaturvaa heikentäviin rakenteellisiin kysymyksiin.
Lähetysseuran näkemyksen mukaan etenkin tyttöihin ja naisiin kohdistettu koulutuksen tukeminen on tehokkain yksittäinen toimenpide köyhyydenvastaisessa taistelussa. Lukutaito luo pohjan kehitykselle ja osallisuudelle. Valtion tukitoimet osuvat liian usein jo luku- ja kirjoitustaitoisille väestönosille, ja kaikkein heikoimmat ja marginalisoidut ryhmät, kuten etnisesti, sosiaalisesti syrjityt tai vammaiset, jäävät osattomiksi maan virallisesta kehityksestä. Kehitysyhteistyön tulisi kohdentua juuri näiden ihmisten elinolosuhteiden parantamiseen.
Uuden kehityspoliittisen ohjelman ensimmäinen luonnos valmistuu todennäköisesti vuoden vaihteessa. Lopullisesti ohjelma hyväksytään valtioneuvoston istunnossa hallituksen periaatepäätöksenä.
Lue lisää ulkoasiainministeriön keskustelutilaisuuksien annista
Suomen Lähetysseura 11.10.2011
