Kannattaako kehitysyhteistyötä tehdä? Menevätkö rahat korruptioon? Aiheuttaako kehitysapu apuriippuvuutta? Entä kotimaan köyhät? Näitä ja muita tiukkoja kysymyksiä avattiin ulkoministeriön 11 kumppanuusjärjestön järjestämässä Suoraa puhetta kehitysyhteistyöstä -tilaisuudessa 12.3. Tilaisuudessa haluttiin herättää avointa keskustelua yhteistyön saavutuksista ja haasteista hallituksen kehysriihtä kohti mentäessä.
Pikkuparlamentin auditorioon oli saapunut yli 200 kiinnostunutta; virkamiehiä, opiskelijoita, toimittajia ja järjestöjen edustajia. Tilaisuuden avannut ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja piti kansalaisyhteiskunnan työtä syrjittyjen ryhmien parissa korvaamattomana ja muistutti kuulijoita kehityskysymysten kokonaisvaltaisuudesta.
– Väestönkasvu on muuttanut maapalloa peruuttamattomasti ja tuonut valtavan kehityskysymyksen ratkaistavaksemme. Kehitysagendan seuraaminen vaatii mittareita, jotka kuvaavat paremmin nykypäivän todellisuutta ja erityisesti epätasaista tulonjakoa. Yhteiskunnan kehitystä tulee tarkastella kokonaisvaltaisemmin.
Haasteet pöydälle
Kehitysyhteistyö toimii alkusysäyksenä pitkäjänteiselle ja kestävälle yhteiskunnalliselle muutokselle. Kehitysyhteistyön tekee haasteelliseksi myös epävakaat toimintaympäristöt. Luonnonmullistukset, onnettomuudet, sairaudet tai vaalilevottomuudet voivat palauttaa hyvin edenneen työn takaisin lähtöruutuun – tai jopa kauemmas. Kehitys ei ole insinööriprojekti, vaan siinä vaaditaan turnajaiskestävyyttä.
– Kaikki kehitysyhteistyö ei tuota toivottua tulosta. On keskusteltava myös ongelmista ja virheistä. Kehitysyhteistyössä on riskejä ja niistä tulee voida keskustella ilman pelkoa koko työn oikeutuksen romuttumisesta, Suomen World Visionin varatoiminnanjohtaja Anne Pönni huomautti.
Ihminen ensin
Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Hanna Mäntylä kyseenalaisti valtion roolin kehitysavun antajana ja heitti ilmoille vapaaehtoisuuteen perustuvan yksilöllisen kehitysavun antamisen. Mäntylä kuitenkin kiitti järjestöjen työtä ja toivoi sille lisärahoitusta.
Tutkimusten mukaan 80 prosenttia suomalaisista kannattaa valtiollista kehitysyhteistyötä. Lähetysseuran kehitysyhteistyöpäällikkö Maria Immosen mukaan Suomen kehitysyhteistyö on solidaarisuutta, jota suomalaiset ovat osoittaneet ulkomaalaisille jo tsaarin vallan ajoista lähtien. Kansalaisjärjestöjen tekemän kehitysyhteistyön vahvuus on ihmisläheisyydessä, rinnalla kulkemisessa ja köyhistä köyhimpien tavoittamisessa.
Lähetysseura on saanut valtion kehitysyhteistyömäärärahoja jo 1970-luvulta saakka. Erityinen kumppanuussopimus solmittiin vuonna 2003.
Mistä on kyse?
Suomen kehitysyhteistyön määrärahat ovat vuonna 2013 1,1 miljardia euroa, josta varsinainen kehitysyhteistyö on hieman alle 900 miljoonaa euroa. Tämä on runsaat 0,56 prosenttia bruttokansantuotteesta. Suomi on kansainvälisesti sitoutunut saavuttamaan 0,7 prosentin tavoitteen vuoteen 2015 mennessä.
Järjestöt ovat Suomessa merkittävä kehitysyhteistyön toimija. Ne käyttävät vuonna 2013 noin 108 miljoonaa euroa valtion kehitysyhteistyövaroja. Kumppanuusjärjestöt käyttävät tästä 70 prosenttia.
Ulkoministeri Tuomiojan puhe Suoraa puhetta kehitysyhteistyöstä -tilaisuudessa
