”Lähetysseuran kirkollisen työn tarkoitus on Jumalan rakkauden toteuttaminen kokonaisvaltaisesti sanoin ja teoin.” Tässä pähkinänkuoressa kirkollisen työn määritelmä niin kuin se on sanottu uudessa Suomen Lähetysseuran kirkollisen työn ohjelmassa.
Ohjelmassa kuvataan Lähetysseuran ulkomaisen kirkollisen työn sisältö: mitä se on, mihin sillä pyritään ja mikä on keskeistä juuri nyt. Lähetysseuran työ ulkomailla on kirkollista työtä, kehitysyhteistyötä ja katastrofityötä. Kehitysyhteistyön osalta Lähetysseuralla on kumppanuussopimus ulkoasiainministeriön kanssa, ja sen pohjalta on laadittu kehitysyhteistyöohjelma.
Toimintaohjelma Jeesukselta
Aloittaessaan toimintansa Jeesus piti synagogassa saarnan, jossa hän esitti toimintaohjelmansa (Luuk. 4:18). Hänen tehtävänsä oli tuoda ilosanoma köyhille, vapautus vangituille ja sorretuille sekä avata sokeiden silmät.
Lähetysseuran toiminta-ajatus rakentuu tähän Jeesuksen antamaan malliin. Lähetysseuran kirkollinen työ on evankeliumin julistamista, ihmisoikeuksien puolustamista ja köyhyyden poistamista.
– Kuulin Etiopiassa mielestäni hyvän vertauksen kirkon kokonaisvaltaisesta työstä: Kirkko on kuin lintu. Sen toinen siipi on julistustyö, toinen palvelu. Jos jompikumpi siipi puuttuu, lintu ei voi lentää. Kokonaisuusvaltaisuus on ollut aina tyypillistä myös Lähetysseuran työlle, kirkollisen työn päällikkö Kari Salonen kertoo.
Kirkko on kautta aikain hakeutunut niiden luokse, jotka ovat jostain syystä ulossuljettuja tai syrjäytyneitä. Lähetystyössä tämä merkitsee sekä maantieteellisten, yhteiskunnallisten että taloudellisten rajojen ylittämistä. Kirkko ei sulje ketään pois. Evankeliumin uudistava voima näkyy siellä, missä kristinuskon ydinarvot – oikeudenmukaisuus, rakkaus, tasa-arvo ja myötätunto – toteutuvat käytännössä.
Läpileikkaavia teemoja kaikessa Lähetysseuran työssä ovat sukupuolten välinen tasa-arvo, ympäristö, hiv- ja aids-kysymykset, vammaisten oikeudet sekä kumppaneiden omaehtoisuus.
Julistus, kristillinen kasvatus ja diakonia
– Ohjelmassa ei käydä läpi kirkollisen työn koko kirjoa, olemme siinä keskittyneet olennaiseen. Jako on aika perinteinen: julistus, kristillinen kasvatus ja diakonia, Kari Salonen kertoo.
Julistustyön tavoitteena on etsiä erityisesti niitä, jotka eivät vielä, tai enää, tunne Kristusta. Yhteistyössä kumppaniensa kanssa Lähetysseura miettii, ketkä ovat kirkon toiminnan ulkopuolella ja miten heidät kohdataan. Lähetysseuran työssä tämä on merkinnyt myös julistustyön lisäämistä Aasiassa ja Afrikassa siirtymistä alueille, joilla kirkon läsnäolo on vielä heikko.
Kristillinen kasvatus on tärkeää siksi, että maailmanlaajuisen kirkon jäsenistä enemmistö on lapsia ja nuoria. Seurakunnan lapsi- ja nuorisotyössä kasvatetaan kirkkojen aktiivijäseniä sekä tulevaisuuden johtajat. Tärkeä osa kristillistä kasvatusta on myös kotien tekemä kristillinen kasvatus sekä kirkkojen perhetyö ja vapaaehtoiskoulutus.
Kirkon kasvun ja vahvistumisen edellytys on myös, että sillä on osaavia työntekijöitä. Lähetysseura onkin aina panostanut paljon kirkkojen työntekijäkoulutukseen sekä tukenut myös teologista tutkimusta.
Diakoniatyön vahvistamisen päämääränä on lähimmäisenrakkautta toteuttava kirkko. Lähimmäisenrakkaudesta tehdyt teot tekevät evankeliumin näkyväksi. Lähetysseura tukee kumppaneitaan toimimaan köyhien ja syrjäytettyjen keskuudessa ja puolustamaan heitä, ovat he sitten kastittomia, etnisiä tai kielellisiä vähemmistöjä, vammaisia, hiv-positiivisia, siirtotyöläisiä tai mistä syystä tahansa apua ja tukea tarvitsevia.
– Se, mikä meille on vielä uutta ja mitä opettelemme, on vaikuttamistyö – se miten yksilöt, yhteisöt ja kirkot voivat olla mukana vaikuttamassa yhteiskuntaan ja päättäjiin eri tasoilla, jotta ihmisoikeudet toteutuisivat ja köyhyys vähenisi, Salonen sanoo.
Suomen Lähetysseuran ulkomaisen kirkollisen työn ohjelma 2013–2015
1. Johdanto
2. Kirkollinen työmme ulkomailla
3. Raamatulliset lähtökohdat
4. Periaatteet ja toimintatavat
5. Kirkollisen työn sisältö
6. Strategiakauden painopisteet
