Venezuelan pienen evankelisluterilainen kirkon elämä on viime aikoina ollut hankalaa mm. rekisteröimättä jääneiden asiakirjojen takia. Nyt kirkko on saanut rekisteröidyksi huhtikuussa pidetyn ylimääräisen vuosikokouksen asiakirjat, mikä tarkoittaa sitä, että kirkon uudistettu ohjesääntö on lainvoimainen ja huhtikuussa valittu uusi johto toimintavaltainen.
Kirkon ongelmat alkoivat, kun huomattiin, että osa menneiden vuosien kirkolliskokousten asiakirjoista oli rekisteröity puutteellisesti. Osittain syynä oli inhimillinen unohdus, osittain valtion aiemmin huomattavasti löyhempi suhtautuminen yhdistyksiin rinnastettavien uskonnollisten yhteisöjen paperiasioihin.
Tilanne johti siihen, että valtion silmissä epävirallinen kirkon johto ei voinut siirtää valtaa uudelle johdolle, eikä uusia asiakirjoja voitu rekisteröidä ennen kuin aiemmat oli saatu rekisteröidyiksi. Tilannetta monimutkaisti se, että osa aiempien asiakirjojen allekirjoittajista oli jo muuttanut maasta tai kuollut, ja että virasto, jossa asia oli hoidettava, vaihtui kesken prosessin.
Lisäksi kirkon yhteiset tilit jäädytettiin, sillä kenelläkään ei ollut virallista oikeutta niiden käyttöön. Yksittäiset seurakunnat pystyivät – paikoitellen karsitusti – jatkamaan toimintaansa itsenäisinä yksikköinä. Kovimmin tilanne iski ns. lähetysseurakuntiin ja missioihin, joiden pappien palkkaus on vielä kokonaiskirkon varassa. He eivät ole saaneet palkkaansa yli vuoteen, mikä on kasvattanut jännitettä varakkaiden siirtolaistaustaisten ja köyhien venezuelalaisseurakuntien välillä.
Lähetysseurakuntien papit kuitenkin jatkoivat työtään palkatta ja niinpä mm. Suomen Lähetysseuran tukema kirkon kummiohjelma on toiminut katkotta.
Uusi ohjesääntö
Kirkon uusi ohjesääntö jakaa taloudellisen ja hengellisen päätösvallan eri henkilöille, muuttaa jäsenseurakuntien kriteerejä sekä selventää työntekijöiden roolia päätöksenteossa. Osa kirkon seurakunnista joutuu vielä uudelleen anomaan kirkon jäsenyyttä – osa siksi, ettei jäsenanomusta oltu koskaan virallisesti tehty, osa siksi, että seurakunnan taannoin jäseneksi hyväksyneen kirkolliskokouksen asiakirjat olivat jääneet rekisteröimättä.
Kirkon nykyinen johto koostuu pääasiassa pääkaupunki Caracasin siirtolaistaustaisten seurakuntien edustajista. Kirkon presidenttinä toimii La Reforman seurakunnasta Hans Barany ja presidenttipastorina Lars Pherdehird saksalaisesta San Miguelin seurakunnasta. Kirkolla on vielä paljon tehtävää ja uusi kirkolliskokous on tarkoitus järjestää tänä syksynä.
Monien haasteiden kirkko
Venezuelan ev.lut. kirkko syntyi vuonna 1985 hyvin itsenäisten, erikielisten ja siirtolaistaustaisten seurakuntien yhteenliittymän pohjalta. Monet näitä pieniä etnisiä ja siirtolaisten omalla äidinkielellä toimivia kirkkoja perustaneista henkilöistä olivat aikanaan paenneet sotaa tai sen seurauksia Euroopasta.
Vähitellen kirkon yhteyteen tuli myös syntyperäisiä venezuelalaisia. Kirkolla on nykyisin 10 seurakuntaa 6 paikkakunnalla. Pappeja on 8, osa heistä on osa-aikaisia ja heidän keski-ikänsä on korkea. Jäseniä kirkossa on parisen tuhatta.
Lähetysseura on toiminut Venezuelassa vuodesta 1990. Kummilapsityön lisäksi Lähetysseura tukee seurakuntatyötä Barquisimetossa, Maracaibossa, Valenciassa ja Barinasissa sekä lukutaito-opetusta ja ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa wayuu (guajiro)-kansan parissa Martin Lutero -keskuksessa Maracaibossa.
